Suomen valtiolla on Venäjällä kolme kiinteistöä, joista kaksi on diplomaattisuojan piirissä mutta yksi ei.
Suomen valtio omistaa Venäjällä vain kolme kiinteistöä.
Moskovassa on suurlähetystö, ja Pietarissa pääkonsulaatti ja Suomi-talo. Niistä konsulaatti suljettiin Venäjän päätöksellä viime vuonna, ja nyt se on tyhjillään.
– Kiinteistöstä pidetään edelleen huolta. Suurlähetystö Moskovassa toimii normaalisti, ja Pietarin Suomi-talossa on alivuokralaisia ja pienimuotoista toimintaa, sanoo apulaisosastopäällikkö Mikko Kivikoski ulkoministeriöstä.
Voisiko Venäjä havitella jotain niistä kostotoimena Suomessa aloitetuista takavarikoista?
Hyvin mahdollisesti Suomi-taloa, sanoo Venäjän taloutta tutkiva professori Kari Liuhto Turun kauppakorkeakoulusta sanoo.
– Sen he varmaan nappaavat itselleen. Luulen, että se on liipaisimella, Liuhto sanoo.
Suomi-talolla ei ole diplomaattista suojaa
Lähetystö ja konsulaatti ovat diplomaattisia kiinteistöjä, joihin kajoaminen rikkoisi räikeästi kansainvälisiä sopimuksia.
Suomi-talolla sen sijaan ei ole diplomaattista suojaa.
Se oli suomalaisten keskus Pietarissa jo 1800-luvulla, jolloin kaupungissa asui enimmillään yli 20 000 suomalaista. Viime vuosina talo on ollut Suomelle kielen ja kulttuurin näyteikkuna sekä Venäjän-markkinoille havittelevien yritysten apuri.
Talossa on nyt muutamia vuokralaisia, mutta esimerkiksi Suomen Pietari-instituutti ja Pietarin suomalainen peruskoulu ovat jo jättäneet rakennuksen.
Suomen valtio osti talon Venäjältä vuonna 2016, kun silloiset pääministerit Juha Sipilä ja Dmitri Medvedev sopivat asiasta.
Professori Liuhdon mukaan Venäjä saattaisi ajatella asiaa eräänlaisella silmä silmästä -periaatteella: kun Suomessa on takavarikoitu Venäjän valtion kiinteistöjä, vastatoimi olisi tehdä samoin.
Erona olisi vain se, että kun Suomi toimii kansainvälisen oikeuspäätöksen nojalla, Venäjä toimisi omin päin.
Onko Venäjä vielä kohdistanut Suomen valtion Venäjällä omistamiin kiinteistöihin toimia tai uhannut sellaisilla?
– Ei ole kohdistanut minkäänlaisia toimia, sanoo Kivikoski ulkoministeriöstä.
Yrityksiä, joita Venäjä voisi havitella, ei ole juurikaan jäljellä
Toinen vaihtoehto voisi olla painostaa Venäjällä toimivia suomalaisyrityksiä tai kaapata niiden omistuksia.
Tällaisia mahdollisuuksia ei ole juurikaan jäljellä.
Isoista toimijoista Paulig myi Tverin-kahvipaahtimonsa ja Valio Ershovon-tehtaansa venäläisille jo vuonna 2022, ja keväällä 2023 Nokian Renkaat teki saman Pietarin-tehtaalleen ja koko liiketoiminnalleen.
Samana keväänä Venäjä käytännössä kansallisti Fortumin voimalaitokset, sanoo Venäjän energia- ja luonnonvarapolitiikkaa tunteva professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta.
– Oikeastaan mitään muuta suurempaa ei taida olla. Sitten on pienempiä yksityisomistuksia, mutta ne tuskin ovat Putinin regiimin tutkan alla, hän sanoo.
Liuhdon mukaan ei ole olemassa tarkkaa koottua tietoa siitä, moniko suomalaisyritys on yhä Venäjällä.
– Ukrainalaiset ja amerikkalaiset tekevät tällaisia listauksia. Niissä on 10–20 suomalaisyritystä, jotka jatkavat Venäjällä tavalla tai toisella, Liuhto sanoo.
Listat eivät kuitenkaan ole ajantasaisia. Osalla yrityksistä poistuminen on onnistunut vasta tänä vuonna. Näin kävi esimerkiksi monialayhtiö Aspolle.
Suomi tekee takavarikot Haagin tuomioistuimen päätöksen nojalla
Taustalla ovat arvailut Venäjän vastatoimista nyt, kun Suomen ulosottoviranomaiset ovat takavarikoineet kymmeniä venäläiskiinteistöjä.
Takavarikkoihin ryhdyttiin, koska Haagin kansainvälinen välitystuomioistuin huhtikuussa 2023 määräsi Venäjän yli viiden miljardin euron suuruisiin korvauksiin.
Korvauksia oli hakenut ukrainalainen energiayhtiö Naftogaz vahingoista, joita sille aiheutui kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan laittomasti vuonna 2014.
Suomi on ensimmäinen EU-maa, joka on ryhtynyt takavarikoimaan venäläistä omaisuutta jotta ukrainalaisyhtiö saisi korvauksia.
