Nousulohiseurannan valossa Tornion-Muonionjoelle on tulossa toinen peräkkäinen huono vuosi. Tulokset näkyvät viiveellä, mutta kalastajat pelkäävät lohikantojen romahdusta.
Heinäkuun alussa Tornionjoen Kattilakosken luotaimen on alustavan tiedon mukaan ohittanut noin 16 600 lohta. Lukema on parempi kuin viime vuonna, mutta nousukäyrä enteilee toista huonoa vuotta peräkkäin.
Myös Simojoella lukemat ovat viime vuoden luokkaa. Joka tapauksessa näyttää siltä, että parhaimpien vuosien nousulukemat tulevat jäämään kauas. Tämä on herättänyt huolta jokivarren kalastajissa. Pellolaisen kalastusharrastaja Arne Nousiaisen mielestä on syytä huoleen.
– Olen huolissani ja meidän pitäisi kaikkien olla huolissamme. Ei vain meidän täällä jokivarressa vaan myös ammattikalastajien.
Suurin pelko Nousiaisen mukaan liittyy lohikantojen romahtamiseen. Vaellukselta kotijokeen palaa vain hyvin pieni prosentti lohista. Kun poikastuotanto joella jää pieneksi kaksi vuotta peräkkäin, tulevaisuudessa jokeen ei pääse nousemaan kuin hyvin pieni määrä lohia.
– Jos viime vuoden perään tulee toinen huono vuosi, meillä on neljän viiden vuoden päästä katastrofi käsillä tällä joella. Yhden huonon vuoden se kestää, mutta ei kahta peräkkäistä.
Esimerkiksi Norjassa on suljettu tänä kesänä 33 lohijokea kalastukselta. Myös Nousiainen on valmis rajuihinkin rajoituksiin, kunhan ne koskevat kaikkia.
– Voisin vaikka nostaa veneen ylös, mutta rajoituksiin pitää osallistua muidenkin.
Syy on merellä
Luonnonvarakeskuksen tuoreen tiedotteen mukaan vaelluspoikasten selviytyminen on ollut heikkoa merellä. Luken mukaan kaupallinen kalastus merellä kohdistuu vain kutuvaelluksella oleviin lohiin, joten kalastuskuolevuus ei selitä vaelluspoikasten huonoa selviytymistä. Myös Nousiaisen mielestä syy on merellä.
– Mereltä tulee takaisin vain hyvin pieni määrä poikasia. Ei tämä pelkästään ammattikalastajien vika ole, jotakin hämminkiä siellä merellä on ja sen luulisi kiinnostavan myös tutkijoita.
Tarkkaa syytä vaelluspoikasten huonoon selviytymiseen ei tiedä kukaan. Joidenkin teorioiden mukaan syy löytyy lohien ravinnon katoamisesta. Nousiaisen ammattikalastusta merellä harjoittavat ystävät ovat kertoneet myös oman näkemyksensä hänelle.
– He ovat kertoneet totaalisesta silakkakadosta. Se pieni silakka on tärkeä sille smoltille joka menee merelle. Ilman sitä lohi ei selviä.
Jokivarren kalastajien puheissa esiintyvät muun muassa ilmastonmuutos, vesien lämpeneminen ja liikakalastus aika tiuhaan. Jokainen näistä tekijöistä on tosiasia. Ålands Radion mukaan EU:n komissio on pyytänyt Suomea lopettamaan tieteellisen kalastuksen nimissä merialueilla tapahtuvan lohen kalastuksen, jota siellä harjoittaa 32 kalastusvenettä EU:n kalastuskielloista huolimatta.
Tosiasia on myös se, että lohikantojen sukellus ei ole ongelma pelkästään Suomessa, vaan myös esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.
Nousiaisen mukaan on selvää myös se, että enää ei voi olla hiljaa.
– Toivottavasti jokivarressa herätään siihen, että enää ei voi hissutella. On otettava rajusti kantaa ongelmaan, jotta lohi pääsisi jokeen.
Saalistilanne on heikko ja hyvä niin
Pertti Halinen Turengista on käynyt kalastamassa lohta Tornionjoella 14 vuoden ajan. Hän on nähnyt hyviä ja huonoja vuosia. Tämän vuoden heikot saalismäärät vetää miehen miettiliääksi.
– Sen syyn kun tietäisi. Luontokin tekee näitä vaihteluita. En minä vielä parista huonosta vuodesta kovin huolissani ole, mutta ei se tietenkään hyvältä tunnu.
Halisen mielestä syy lohikantojen hiipumiseen löytyy mereltä syönnösalueelta, sekä matkalta joelle, jossa lohia blokataan pois. Hän tunnistaa omien elämysten lisäksi lohimatkailun tärkeyden myös paikallisille palveluntarjoajille.
– Vuosi 2014 oli minulle hyvä. Sain silloin viisi lohta ja laskin huvikseni kilohinnan lohilleni ja se oli 185 euroa. Olisi kurja juttu minulle ja paikallisille, jos joki jouduttaisiin laittamaan kiinni.
Saalistilastojen valossa tämä vuosi on tasoissa viime vuoden kanssa, vaikka lohia on noussut jokeen hiukan viime vuotta paremmin. Kun lohella menee huonosti ja ihmisen toiminta vaikuttaa sen kulkuun, on Nousiainenkin sitä mieltä, että luonto puuttuu peliin.
– Meillä on aina sanottu, että joki rauhoittaa itse itsensä. Se on tehnyt sen aina. Jos ei ole lämmintä, tulee tulva ja sitä kalaa vaan ei tule. Ja hyvä niin.
Edit 5.7.24 lisätty video juttuun klo 14:52
