Sosiaali- ja terveyskustannusten ennakkoarviointi oli hyvinvointialueiden aloittaessa poikkeuksellisen vaikeaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat hyvinvointialueet aloittivat vuoden 2023 alussa. Niiden kustannukset piti arvioida jo ennen kuin työ alkoi. Tämä arviointityö on nyt tutkittu.
– No olihan se aika sumuun ampumista, kuvailee Etelä-Savon hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä.
Syitä usvaiseen näkymään oli useita.
Kuntien kirjanpidoissa oli vaihtelua. Inflaatio lähti 2023 laukalle ja kustannuksia lisäsivät myös palkkaratkaisut ja kiinteistöjen vuokrakulut.
Takana oli myös kaksi poikkeusvuotta. Vuosina 2021 ja 2022 valtio korvasi kunnille koronan aiheuttamia ylimääräisiä sosiaali- ja terveyskustannuksia. Lähtötilanne näytti epätodellisen ruusuiselta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan myös se, miten rahoja kustannusarvioissa sisäisesti vyöryteltiin eri tarkoituksiin, vaihteli huomattavan paljon.
Kulujen arviointi kirjavaa
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa ja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella laadittu tutkimus arvioi hyvinvointialueiden kustannusten arvioinnin olleen paitsi vaikeaa, myös kirjavaa.
– Hallinto- ja ylläpitokulut olivat joillakin alueilla jopa 30 prosenttia, kun toisilla ne olivat vain 5 prosenttia, toteaa yksi tutkimuksen tekijöistä Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki.
Neittaanmäki kävi yhdessä Helsingin yliopiston tutkijoiden Kiril Akimovin ja Veronika Akimovan kanssa läpi hyvinvointialueiden taloussuunnitelmia ja niiden toteutumista vuonna 2023.
Suurta hajontaa oli myös ikäihmisten sosiaalipalveluissa: kalleimmat ja halvimmat poikkesivat tutkimuksen mukaan Manner-Suomen keskitasosta yli 30 prosenttia.
Talousarvioita ja arvauksia
Neittaanmäen mukaan tutkimuksessa kävi ilmi se, että ensimmäisen vuoden talousarviota jouduttiin osin tekemään täysin arviopohjalta, joissakin tapauksissa jopa arvaamalla.
– Osittain on varmaan ollut arvauksia. Kohtuullisen hyvin se on tästä huolimatta mennyt, Neittaanmäki arvioi.
Hänen mukaansa vaikuttaa myös siltä, että hyvinvointialueille jaettavaan valtion rahaan vaikuttavat palvelutarvekertoimet jouduttiin luomaan kiireellä ja niitä valmistelemassa oli liian vähän työvoimaa.
– Esimerkiksi täällä Keski-Suomessa tästä johtuu noin 10 prosentin vajaus, hän sanoo.
Todelliset kulut vasta nyt
Kustannusten arviointia helpottaa jatkossa toteutuneista kustannuksista kertyvä tieto. Kuluvan vuoden tilinpäätökset auttavat osaltaan hyvinvointialueita ja toimintaa rahoittavaa valtiota.
– Nyt nähdään se todellinen hintalappu tilinpäätöksistä, toteaa valtionvarainministeriössä hyvinvointialueiden rahoitukseen erikoistunut erityisasiantuntija Juri Matinheikki.
Ongelmana ovat yksikkökustannukset, joiden erot ovat alueiden välillä huomattavan suuria.
– Meidän täytyy saada pohjaksi yksittäisten palvelusuoritteiden hinta. Kuinka paljon maksaa yksi hoivavuorokausi tai perusterveydenhuollon lääkärikäynti, Matinheikki sanoo.
Koko Suomen kattava kansallinen rekisteri näistä hinnoista puuttuu. Sen eli yksikkökustannusten rekisterin rakentaminen on aloitettu tänä vuonna.
Valtionvarainministeriössä työtä johtava hankepäällikkö Hanna Nevala kertoo, että rekisteriä luodaan yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.
Ensimmäisiä yksikköhintoja on luvassa jo tämän vuoden puolella, joulukuussa. Ne tarjoavat talouden suunnitteluun ja kilpailuttamiseen toimivia työkaluja, näin uskotaan esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella.
– Ne mahdollistavat erilaisten edullisuusvertailujen tekemisen alueiden välillä, ja sen myötä toiminnan kehittämisen, kiittelee Keski-Suomen hyvinvointialueen talousjohtaja Aija Suntioinen.