Jouluaatto on menettämässä erityisasemansa suomalaisten suosituimpana kirkossakäyntipäivänä.
Yhä harvempi suomalainen on käynyt lapsuudessaan perheensä kanssa joulukirkossa.
Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön uusimman nelivuotiskertomuksen mukaan 40 prosenttia suomalaisista kertoo, että heidän lapsuudenkodissaan on käyty jouluna kirkossa.
Vielä vuonna 2011 luku oli 54 prosenttia.
Mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kyse, sitä harvinaisempaa joulukirkossa käynti on lapsuudenkodissa ollut.
Yli 65-vuotiaista yli puolet kertoo, että heidän lapsuudenkodissaan on käyty joulukirkossa, mutta 18–24-vuotiaista näin kertoo enää runsas neljännes.
Lapsuudenkodin uskonnollisuus sekä uskonnolliset tavat ja perinteet heijastuvat vahvasti aikuisuuteen, sanoo Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtaja Hanna Salomäki.
– Jos joulukirkko ei ole kuulunut perheen perinteisiin, harva alkaa käydä joulukirkossa aikuisenakaan.
Joulukirkon merkitys on muuttunut
Perheiden uskonnollisten perinteiden eteenpäin siirtämisen väheneminen heijastuu suoraan joulukirkon osallistujamääriin.
Vielä 2000-luvun alussa jouluaatto veti kirkkoihin yli puoli miljoonaa suomalaista. Tänä päivänä jouluaaton kirkollisiin tapahtumiin osallistuu parisensataatuhatta kävijää.
Perinteisesti jouluaatto on ollut suomalaisten suosituin kirkossakäyntipäivä, mutta sen rooli on muuttunut, Salomäki sanoo.
– Joulu näyttäytyy yhtenä pyhänä muiden joukossa ja sen erityisasema siinä mielessä on tosi paljon vähentynyt pidemmällä aikajanalla.
Suomen Lähetysseuran Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan joulukirkko kuuluu vain joka neljännen suomalaisen jouluperinteisiin.
Joulukirkon sijaan monissa perheissä saatetaan osallistua lyhyempiin joulunajan hartaus- ja musiikkitilaisuuksiin.
Koronan jälkeen moni on alkanut osallistua kirkollisiin tilaisuuksiin myös verkossa.
Esimerkiksi viime vuonna jouluaaton messuihin, jumalanpalveluksiin sekä hartaus- ja rukoushetkiin osallistui verkossa yli 38 000 ihmistä.
Nuoret miehet voivat muuttaa tilanteen
Mikä sitten on joulukirkon tulevaisuus, jos kävijämäärät laskevat ja yhä harvempi perhe vie lapsensa jouluna kirkkoon?
Hanna Salomäki uskoo, että kehitys voi vielä kääntyä toiseenkin suuntaan, sillä nuoret miehet ovat osoittaneet uudenlaista kiinnostusta kristillisyyttä kohtaan.
Siinä, missä alle 30-vuotiaiden naisten kirkossakäynti ja jumalanpalveluksiin osallistuminen on vähentynyt merkittävästi, saman ikäryhmän miehissä on nelivuotiskertomuksen mukaan poikkeuksellisen paljon aktiivikävijöitä.
Erityisesti tämä näkyy alle 20-vuotiaiden miesten joukossa.
– Heillä ei välttämättä ole omassa lapsuudenkodissa näitä perinteitä, vaan uskonto on ikään kuin löydetty itse. Netti ja some näyttäisivät olevan yksi väylä, mitä kautta nuoret miehet ovat löytäneet kristinuskon pariin.
Nuorten miesten uskonnollinen aktiivisuus voi aikanaan heijastua heidän omien lastensa kasvatukseen.
Perinteiden välittäminen on tyypillisesti ollut enemmän naisten ja äitien varassa, mutta Salomäki uskoo, että tämäkin tulee muuttumaan.
– Miesten halukkuus välittää uskonnollista perinnettä on nyt vahvistumassa. Vanhempien roolit ovat muuttuneet hyvin paljon viime vuosikymmeninä. Nuoremmat isät ottavat hyvin eri tavalla osaa perhe-elämään, ja varmasti tämä näkyy myös uskonnollisella saralla.
