Kun suomalainen menee lääkäriin, häntä hoitaa yhä useammin ulkomailla koulutettu lääkäri.
Vuonna 2024 Suomessa laillistetuista lääkäreistä 35 prosenttia oli valmistunut ulkomaisesta yliopistosta. Heistä 31 prosenttia opiskeli tutkintonsa EU- tai Eta-maassa. Niissä suoritettu lääkärin tutkinto on siirrettävissä suoraan Suomeen.
Lisäksi suomalaisissa yliopistoissa koulutetaan enemmän lääkäreitä kuin koskaan aiemmin. Se yhdistettynä ulkomailla opiskelun suosioon voi jollain aikavälillä johtaa jopa lääkärien ylitarjontaan.
Tässä jutussa kerrotaan, voiko potilas luottaa esimerkiksi Latviassa tai Romaniassa koulutetun lääkärin ammattitaitoon. Jutusta selviää myös miksi osa nuorista lähtee ulkomaille lääkäriopintoihin.
Lääkisopintoihin kiertotien kautta
Espoolainen Juhani Jutila ei lukiossa opiskellessaan tiennyt mikä hänestä tulee isona. Opiskelua varjosti lähiomaisen kuolema. Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen elämän suunta oli vielä etsinnässä.
Jutilaa kiinnosti lentäjän ammatti, mutta ajatus kariutui koronavuosien matkustusrajoituksiin ja niistä seuranneeseen lentoliikenteen kriisiin.
Jostain piti kuitenkin saada rahaa elämiseen. Matematiikasta pitävä nuori mies hakeutui työnjohtajaksi rakennustyömaalle.
– Siellä totesin, että kyllä ihmiset kiinnostavat minua enemmän kuin tämmöinen ihan täysin insinöörimäinen työ.
Nyt Jutila on kolmannen vuoden lääketieteen opiskelija Oradean yliopistossa Romaniassa. Opetuskieli on englanti, mutta opintoihin kuuluu myös romanian kielen opiskelua.
Lukuvuosi Oradeassa maksaa noin 5 000 euroa. Lääkäriopinnot kestävät kuusi vuotta, joten tutkinnon hinnaksi tulee noin 30 000 euroa. Opintoihin on mahdollista saada suomalaista opintotukea, mutta suurin osa kustannuksista jää opiskelijan maksettavaksi.
Ulkomailla opiskelu on nelinkertaistunut
Kymmenien tuhansien eurojen kustannuksista huolimatta ulkomailla opiskelu kiinnostaa laajaa joukkoa suomalaisia. Vajaassa 15 vuodessa ulkomailla lääketieteitä opiskelevien suomalaisten määrä on peräti nelinkertaistunut.
Lukuvuonna 2024–2025 Kela maksoi opintotukea ulkomailla tapahtuviin lääketieteen opintoihin 1 142 opiskelijalle.
Lääkäriliiton arvion mukaan todellinen opiskelijamäärä on vielä kymmenisen prosenttia suurempi. Osa opiskelijoista kun on käyttänyt opintotuet aikaisempaan tutkintoon tai heidän tulonsa ovat liian suuret opintotukeen.
Yleisin syy hakeutua lääkäriopintoihin ulkomaille on mahdollisuus aloittaa opinnot ilman välivuosia.
Tämä käy ilmi Lääkäriliiton ja lääketieteen opiskelijoiden Medisiinariliiton vuonna 2024 tekemästä kyselystä.
– Monet joutuvat Suomessa käymään lääketieteellisen pääsykokeissa useampanakin vuonna, mutta ulkomailla aloituksen voi tehdä nopeammin. Moni lähtee myös siksi, ettei saanut toivomaansa opiskelupaikkaa Suomessa, sanoo Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro.
Osa hakeutuu ulkomaille kun Suomen lääketieteellisten ovet eivät omalla ylioppilastodistuksella aukene.
Näin teki myös kaksi vuotta rakennustyömaalla työskennellyt Jutila.
– Minulla ei esimerkiksi ollut pitkää kemiaa lukiossa. Piti vähän miettiä lähteekö korottelemaan arvosanoja ja hakemaan Laudatur-riviä kirjoituksista vai mitä muuta voi tehdä.
Romanian Jutila valitsi, koska siellä opiskelu on halvempaa kuin esimerkiksi Baltian maissa. Lisäksi hän oli tuttavaltaan kuullut hyvää Romaniassa opiskelusta.
Videolla Jutila haluaa rohkaista nyt ylioppilaskirjoituksissa tuloksiaan jännittäviä nuoria:
Käytännön taidoissa voi olla puutteita
Lääkäreiden asiakkaille ja potilaille lääkärimäärän kasvu voi tarkoittaa valinnanvaran lisääntymistä.
Mutta voiko potilas luottaa siihen, että lääkäri on taidoiltaan yhtä pätevä kuin suomalaisessa yliopistossa oppinsa saanut?
Lääkäriliiton Sami Heistaron mukaan voi. EU:n ammattipätevyysdirektiivi asettaa ehtoja lääkärikoulutuksen laajuudelle ja sisällölle. Eri maissa on kuitenkin vaihtelevia käytäntöjä esimerkiksi siinä kuinka paljon potilastyötä tehdään opiskeluaikana.
Puutteita saattaa olla lähinnä kliinisissä eli käytännön taidoissa. Lääkäriliitto käy ulkomailla kouluttamassa opiskelijoille käytännön työtä tukevia taitoja kuten todistusten ja lausuntojen laatimista.
Suurin osa ulkomailla opiskelevista käy Suomessa kesätöissä lääkärin sijaisena. Heistaro korostaa, että kokeneiden lääkärikollegojen neuvot ja tuki opiskelijalle ovat silloin tärkeitä.
Juhani Jutilalla on toistaiseksi muutaman kuukauden kokemus työharjoittelusta lääkärinä Suomessa.
Hänen kokemuksensa ovat pääosin hyviä. Hänet on otettu työpaikoilla hyvin vastaan ja apua on saanut kun on pyytänyt.
Jutilan mukaan Suomessa on jonkin verran ennakkoluuloja ulkomailla opiskelleiden taitoja kohtaan.
– Ehkä joillain voi olla vähän sellaista ajattelua, että Suomen tutkinto on arvokkaampi kuin ulkomailla suoritettu. Mielestäni niin ei tarvitsisi olla. Mieluummin autetaan toisiamme.
Kaikille lääkäreille ei ehkä riitä töitä
Suomen viidessä lääketieteellisessä tiedekunnassa koulutetaan sen verran lääkäreitä kuin täällä arvioidaan tulevaisuudessa tarvittavan. Ulkomailta valmistuvat ovat siten ikään kuin ylimääräisiä.
Suomea vaivannut lääkäripula onkin kääntymässä lääkärien runsauteen. Se voi vaikeuttaa lääkäreiden työllistämistä varsinkin kun hyvinvointialueilla on jo nyt taloudellisesti tiukkaa.
Lääkäriliiton Sami Heistaron mukaan onkin hyvä miettiä, onko tilanne paras mahdollinen.
– Tulevina vuosina kansantalouden käytettävissä oleva raha tulee olemaan aika tiukilla, kun on suuria menoja muun muassa puolustukseen. Kuinka paljon silloin pystymme sijoittamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään tulevaisuudessa, kun potilaiden tarpeisiin on kuitenkin pystyttävä vastaamaan, Heistaro pohtii.
Juhani Jutila uskoo, että lääkärimäärän kasvusta huolimatta töitä riittää.
– Mielestäni lääkäreitä voisi olla enemmänkin. Silloin voisi ehkä tehdä enemmän ennaltaehkäisevääkin lääkärityötä ja soveltaa omalääkärimallia.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
