Niitty voittaa ajetun nurmikon uusien alueiden suunnittelussa.
Yhdelle näky on ruma heinikko, toiselle upea niitty. Joensuulainen Juhani Räsänen on kasvattanut rivitaloasuntonsa kohdalla kadunvarressa niittyä jo 30 vuoden ajan. Hän arvioi, että viiden metrin levyiseltä ja noin 30 metrin pituiselta kaistaleelta löytyy noin sata kasvilajia. Taloyhtiössä muut kadunvarren nurmikot on ajettu lyhyiksi.
– Minä kutsun ajettuja nurmikoita viherautioiksi. Ei niissä ole elämää, koko ikänsä kasveja harrastanut Räsänen sanoo.
Hän ei ole käyttänyt ruohonleikkuria kesän aikana kertaakaan.
Niityt edistävät luonnon monimuotoisuutta ja ovat elintärkeitä pölyttäjähyönteisille.
Ruohonleikkaus saattaa kokea lähivuosina vallankumouksen. Monet kaupungit ovat nyt sitä mieltä, että kadunvarret ja puistot saavat kesällä rehottaa elämää.
Esimerkiksi Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Oulussa ajeltuja nurmialueita on muutettu niityiksi. Samalla kaupungit säästävät rahaa ruohonleikkuusta. Uusien asuinalueiden vihersuunnittelussa niityt ovat jo ennemmin sääntö kuin poikkeus.
Niittyjä perustetaan nyt myös kaupunkien paraatipaikoille, esimerkiksi Töölönlahdenpuistoon Helsingin keskustassa.
Mielikuva hoidetusta nurmikosta murtuu
Vapaasti kasvava niitty on kaikesta huolimatta kaupungissa yhä vieras näky.
– Moni ohikulkija on kehunut niittyä, mutta on tätä joku haukkunut rumaksikin, Juhani Räsänen sanoo.
Kyse on tottumuksesta ja mielikuvista, sanoo kaupunkiniittyjen estetiikkaa tutkinut maisemasuunnittelija Emmi Turkki.
Ajettu nurmikko näyttää siistiltä ja kertoo, että alue on ihmisen kontrollissa. Villinä kasvava niitty saattaa vaikuttaa joutomaalta ja herättää kysymyksen, miksi tämä on päästetty tähän kuntoon.
– Silmä kyllä tottuu pidempään heinään, kun sitä näkyy kaupungeissa enemmän, Turkki vakuuttaa.
Suunnittelijana hän tietää, että niitty saa helpommin hyväksynnän, jos viheralueesta tehdään ”hallitusti villiintynyt”. Niitty voidaan esimerkiksi rajata lyhyemmäksi leikatulla nurmikolla.
– Kaupungeissa muutos kannattaa tehdä asteittain. Samaan puistoon voi yhdistää villimpää ja hoidetumpaa ympäristöä.
Entä jos villiintynyt heinikko näyttää omaan silmään yksinkertaisesti rumalta? Turkki kehottaa tarkastelemaan sitä lähempää.
– Niityllä tapahtuu paljon enemmän kuin lyhyellä nurmikolla. Se voi innostaa luonnon tarkkailuun. Myös vuodenaikojen vaihtelut näkyvät selkeämmin.
Uusi niitty vaatii pitkiä hermoja
Perustamisvaiheessa niitty ei välttämättä näytä kauniilta kenenkään silmään. Joensuun kaupunki päätti uudistaa joenvarren puiston arvopaikalla keskustan tuntumassa. Viime vuonna kylvetyt niittykasvien siemenet eivät itäneet odotetusti, ja kuivuus on vaivannut kasvua. Tällä hetkellä alue näyttää hiekkakentältä.
– Nyt tarvitaan kärsivällisyyttä. Uskon, että 3–5 vuoden päästä täällä on aivan erinäköistä, sanoo kaupungin viherasiantuntija Jaana Mähönen.
Uusi niitty näyttää ensimmäisinä vuosina joka tapauksessa harvalta ja aukkoiselta, vaikka siemenet itäisivät. Vanhalle nurmialueelle niitty voidaan perustaa yksinkertaisesti niin, että nurmikko jätetään ajamatta. Pikkuhiljaa lajisto monipuolistuu.
Mähönen ennustaa, että kymmenen vuoden säteellä kaupunkien viheralueilla ja katujen varsilla pitkä heinä on paljon nykyistä tavallisempi näky.
Mutta myös kaupunkiniitty vaatii hoitoa ainakin kerran kesässä, muuten se pusikoituu. Juhani Räsänen niittää rivitaloasuntonsa edustan viikatteella kesän päätteeksi, kun kasvit ovat siementäneet. Hän kerää heinän pois, ettei kasvualusta muutu liian ravinteikkaaksi.
