Hajuton ja mauton ympäristömyrkky PFAS on saastuttanut juomavesia ympäri maailmaa.
Ruotsissa korkein oikeus tuomitsi 2023 Etelä-Ruotsissa sijaitsevan Ronnebyn kunnan maksamaan vahingonkorvauksia 150 kuntalaiselle, joiden verestä mitattiin korkeita PFAS pitoisuuksia. Altistus oli peräisin juomavedestä. Haitalliset kemikaalit olivat päätyneet talousveteen läheisellä lentokentällä käytetystä palosammutusvaahdosta.
Kysyimme terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäälliköltä Panu Rantakokolta löytyykö PFAS-yhdisteiden haitallisia pitoisuuksia juomavedestä Suomessa.
Onko lentokenttien läheisyydessä, paloharjoitusalueilla tai muualla saastunut juomavesiä PFAS-yhdisteillä vastaavalla tavalla Suomessa?
– Tähän mennessä ei ole löytynyt vedenottamoja, joiden tapauksessa olisi voitu osoittaa, että niille olisi päätynyt lähellekään Ronnebytä vastaavia pitoisuuksia PFAS-yhdisteitä.
Pirkkalan Hahmojärven ahvennäytteistä on löydetyt vastikään PFAS-pitoisuuksia, jotka ylittävät viisinkertaisesti sallitut raja-arvot. Millainen riski tällä löydöksellä on paikallisten juomaveteen?
– Ahvennäytteistä löytyi monia PFAS-yhdisteitä, joista erityisesti PFOS-yhdisteen pitoisuus oli erittäin korkea. Järvi sijaitsee Tampere-Pirkkalan lentoaseman läheisyydessä Puolustusvoimien suljetulla alueella. PFAS-yhdisteiden leviämistä ei vielä tunneta, mutta sitä aletaan selvittämään.
Mitä juomaveden PFAS-pitoisuuksista tiedetään Suomessa?
– Suurin havaittu PFAS-yhdisteiden summapitoisuus arvioidulla riskialueella raakavedessä on ollut 15,4 ng/l. Ruotsin Ronnebyssä pitoisuudet olivat noin 700 kertaa suuremmat kuin tämä Suomen kartoituksen suurin pitoisuus. Kyseisen kartoituksen keskimääräiset pitoisuudet olivat alle maailmalla kaikkein tiukimman raja-arvon eli Tanskan kansallisen raja-arvon 2 ng/l.
Poikkeaako Suomen mittauskäytäntö muista Pohjoismaista?
– Ruotsi, Norja ja Tanska ovat olleet kautta linjan huomattavasti aktiivisempia PFAS-yhdisteisiin liittyvässä kansallisessa ja kansainvälisessä tutkimuksessa.
Seuranta alkaa 2026
Haitallisia PFAS-yhdisteitä eli niin sanottuja ikuisuuskemikaaleja aletaan tutkia talousvesistä myös Suomessa, kun EU:n talousvesiä koskeva direktiivi astuu voimaan Suomessa. Milloin tämä tapahtuu?
– PFAS-yhdisteitä aletaan valvoa talousvesistä viimeistään viimeistään 12. päivänä tammikuuta 2026.
Kenen vastuulla mittaukset ovat?
– Sellaisilla vesilaitoksilla tai osuuskunnilla, jotka toimittavat vettä vähintään 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin. Laitosten tulee joko mitata toimittamansa veden PFAS-pitoisuudet tai osoittaa, että riskiä raaka- ja talousveden PFAS-saastumiseen ei ole.
Mikä katsotaan jatkossa haitalliseksi määräksi yhdisteitä suomalaisessa talousvedessä?
– Tällä hetkellä Suomessa mennään raja-arvolla 100 ng/l kuten suurimmassa osassa EU maita. Raja-arvo tarkoittaa sitä, että litrassa vettä voi 20 erilaisen PFAS-yhdisteen yhteenlasketut pitoisuudet olla 100 nanogrammaa litrassa.
Euroopassa Belgia, Saksa, Ruotsi ja Tanska ovat asettaneet kansallisia huomattavasti tiukempia raja-arvoja, jotka ovat 2 –20 ng/l.
Mitä seuraa, jos juomaveden raja-arvot ylittyvät omakotitaloasujalla, kerrostaloasujalla, laitoksissa tai kunnallisessa vesilaitoksessa?
– Se riipuuu siitä, onko kyseessä oma kaivo, vesiosuuskunta vai kunnallisen vesilaitoksen toimittama talousvesi. Jos raja-arvot ylittyvät, on vesilaitosten ryhdyttävä toimenpiteisiin.
Altistusta ei tarvitse yrittää välttää
Eroaako PFAS-yhdisteille altistumisen riski Suomessa verrattuna muihin Pohjoismaihin tai Eurooppaan?
– Laajemmin tarkasteltuna Pohjoismaissa riski lienee varsin samanlainen. Todennäköisesti Suomessa on löytynyt vähemmän ympäristön saastumistapauksia, koska meillä on mitattu kohteita vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa.
Toisaalta muilta Pohjoismailta on opittu myös kohdistamaan mittaukset kustannustehokkaasti. PFAS-yhdisteiden hajapäästöt liittyvät usein taajamiin ja siksi asukastiheys on melko olennainen pitoisuuksiin vaikuttava tekijä.
Voiko yhdisteille altistumista juomaveden kautta jotenkin itse välttää?
– Ainakaan tällä hetkellä ei ole tietoa, että juomavedessä olisi merkittäviä määriä seurattaviksi määriteltyjä PFAS-yhdisteitä. Siksi hanaveden PFAS-yhdisteitä ei tarvitse yrittää välttää.
PFAS-yhdisteitä löytyy pieniä määriä myös pullovesistä, joten ylipäänsä veden juomista ei voi eikä kannata välttää. On hyvä muistaa, että altistumme PFAS-yhdisteille myös muita reittejä.
Miten suuri terveysriski PFAS-yhdisteet ovat? Kuinka suuri osa kokonaisuutta on juomavesi?
– THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan 1-vuotiaiden lasten veressä PFAS-yhdisteiden pitoisuudet ovat niin matalia, että tunnettuja riskejä ei ole. Nämä mittaukset koskivat Euroopan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) riskinarvioinnin kohteena olleita PFAS-yhdisteitä.
Koska PFAS-yhdisteet ovat erittäin laaja joukko kemikaaleja, niin on toki mahdollista, että tutkimuksessa tulee esille uusia yhdisteitä, joilla saattaa olla joitain haittoja.
Katso video: Ikuisuuskemikaalit eli perfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS) hajoavat ympäristössä erittäin hitaasti