Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Halsua on ollut Manner-Suomen kovin kuntaverottaja jo viisi vuotta peräkkäin. Kunnan tuloveroprosentti on 10,8. Se pysyy samana myös ensi vuonna, jolloin verottajien ykkössijalle kipuaa satakuntalainen Pomarkku 10,9 prosentin verotuksellaan.
Juvosen nelihenkinen perhe muutti noin tuhannen asukkaan maaseutupitäjään kuutisen vuotta sitten. He kokevat saavansa verorahoilleen vastinetta.
– Esimerkiksi palvelut on meillä tällä hetkellä vielä tosi hyvällä tasolla, Suvi Juvonen sanoo.
Kunnassa on ruokakauppa, sekatavarakauppa, apteekki, ala- ja yläkoulu sekä polttoaineen kylmäasema. Sen sijaan lääkäriin pitää mennä naapurikuntaan.
Keskituloinen palkansaaja maksaa vuodessa kuntaveroa noin kolme ja puoli tonnia eli reilun yhden kuukausipalkan verran.
– Kyllähän se iso raha on, mutta koen, että täällä asuminen muuten on niin paljon edullisempaa, että se kompensoi kuitenkin aika paljon. Vaikka prosentti on korkea, se myös mahdollistaa meidän perheelle merkittäviä asioita, kuten ilmaisen varhaiskasvatuksen, Juvonen sanoo.
Maksuttoman päivähoitokokeilun lisäksi kunta kompensoi korkeaa verotusta myös kunnan ulkopuolella töissä käyville maksettavalla työmatkatuella.
Lisäksi jokaisesta kuntaan syntyneestä lapsesta maksetaan niin sanottua lapsirahaa yhteensä kolme tuhatta euroa kolmelta ensimmäiseltä ikävuodelta.
Juvosille iso asia on myös se, että Suvin vanhemmat ja isovanhemmat asuvat lähellä, ja myös naapuriapuun voi luottaa.
Veron merkitys kunnille kasvaa
Kuntaliitto julkaisi tiistaina listan kuntien tuloveroprosenteista ensi vuodelle. Miltä Halsuan talousjohtajasta tuntuu nähdä oma kunta listan kärjessä vuodesta toiseen?
– No eihän korkea verotus tietenkään tavoitetila ole. Toisaalta se on turvannut sen, että olemme säilyneet elinvoimaisena maaseutukuntana, ja se on positiivinen asia, sanoo Marko Malvisto.
Kunnallisverotulot ovat Halsuan suurin tulonlähde: ensi vuodelle niistä on laskettu kilahtavan kunnan kassaan noin 1,8 miljoonaa euroa, mikä on reilu kolmannes kaikista kunnan tuloista. Seuraavaksi eniten rahaa tulee valtionosuuksista, noin 1,3 miljoonaa.
Korkealla veroprosentilla rahoitetaan kunnan lakisääteisiä palveluita, joista suurimman kunnan budjetista vievät perusopetus ja varhaiskasvatus.
Ilman verotuloja palvelutasoa jouduttaisiin leikkaamaan rajustikin, sanoo Malvisto.
– Kyllähän se väistämättä näkyisi kuntalaisille vähenevinä palveluina.
Harva muuttaa kuntaveron perässä
Kunnallisverosta on tullut suurimmalle osalle kunnista merkittävin tulonlähde, kun valtionosuudet ovat pienentyneet, kertoo johtava konsultti Jussi Sallinen Finnish Consulting Groupista.
– Moni kunta, joka on aiemmin pystynyt pitämään veroprosenttinsa suhteellisen alhaisena, joutuu kattamaan entistä suuremman osan rahoituksestaan tuloverolla. Siksi veroprosenttia voi olla painetta nostaa, Sallinen sanoo.
Vaikka kunnallisveroprosentti voi rokottaa kuntalaisen tuloista vuodessa satoja euroja, tutkimusten mukaan harva silti tekee muuttopäätöksen veroprosentin perusteella.
– Syissä korostuvat muutokset elämäntilanteessa kuten perheen perustaminen, suhteen päättyminen, opiskelun aloittaminen tai uusi työpaikka. Veroprosentti ei nouse sieltä esiin, Sallinen sanoo.
Asuinpaikan valintaan vaikuttaa myös vahvasti se, kuinka tyytyväinen ihminen on saatavilla oleviin palveluihin. Veroprosenttia tärkeämpää onkin Sallisen mukaan se, mitä verolla saa.
Suvi Juvonen on paluumuuttaja, jonka toi takaisin kotikonnuille työ. Eemu Juvonen käy töissä reilun 70 kilometrin päässä Kokkolassa, jossa veroprosentti on Halsuaan verrattuna tällä hetkellä reilusti pienempi, 8,9.
Muuttamalla Kokkolaan perhe säästäisi vuodessa satasia, mutta se ei ole vaihtoehto.
– Jossain vaiheessa on hieman leikitelty ajatuksella, mutta ei tästä syystä. Halsua on maailman paras paikka, jos minulta kysytään, Suvi Juvonen sanoo.