Jyväskylässä kaupunki, yritykset ja viranomaiset yhdistävät voimansa, jotta järjestyksenvalvojat voivat partioida aikaisempaa laajemmin ydinkeskustan kaduilla.
Jyväskylän keskustassa kauppakeskukset sijaitsevat tiiviisti lähellä toisiaan. Se on avain kokeiluun, jonka on tarkoitus alkaa kaupungissa loppukeväästä.
Sen tavoitteena on, että ydinkeskustassa työskentelee kaksi järjestyksenvalvojaa niillä katualueilla, joilla kauppakeskusten, paikallisliikenneaseman, Matkakeskuksen ja sote-asemien kulkuväylät risteävät.
Operatiivinen lakimies Mikko Porvali Sisä-Suomen poliisista kertoo, että keskustassa on esimerkiksi kauppakeskuksissa järjestyksenvalvojia jo nyt. Kokeilussa he pystyvät toimimaan kadulla myös alueella, joka on kiinteistöjen välissä.
Se on mahdollista, koska kaupunki aikoo kilpailuttaa järjestyksenvalvonnan yhteisesti kaikkien puolesta.
– Jos yksi yritys tuottaa palvelut kerralla kaikille, niin järjestyksenvalvojat pystyvät siirtymään tontilta toiselle, hän sanoo.
Porvali on mukana Jyväskylän turvallisuusnyrkissä eli työryhmässä, jonka kaupunki perusti viime vuoden lopulla etsimään keinoja, joilla voidaan puuttua keskustan järjestyshäiriöihin.
Videolla ihmiset Jyväskylän keskustassa kertovat, mitä he ajattelevat järjestyksenvalvojista kadulla:
Ratkaisua on perusteltu välittömän läheisyyden periaatteella. Porvalin mukaan asiassa ei ole lainsäädännön näkökulmasta mitään uutta, sillä periaate on ollut laissa sen säätämisestä asti.
– Järjestyksenvalvojilla on aina toimivalta valvottavan tilan välittömässä läheisyydessä.
Katua ei mainita lakipykälässä
Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista määrää, mihin järjestyksenvalvojia voidaan asettaa.
Lupaa ei voi hakea kadulle, sillä sitä ei mainita lain pykälässä 28.
Sen sijaan siinä listataan yhdeksän muuta kohdetta, joihin lupaa voi hakea: esimerkiksi kauppakeskuksiin, liikenneasemille, paikallisbusseihin, terveyden- ja sosiaalihuollon toimipisteisiin sekä katutapahtumiin.
Jos esimerkiksi kauppakeskuksella on lupa järjestyksenvalvonnalle, kattaa lupa lain mukaan ulkotiloista sen osan, mikä on kauppakeskuksen välittömässä läheisyydessä.
– Jos kahden järjestyksenvalvonnan kohteen väliin jää katualue, kuuluu se kummankin välittömään läheisyyteen, Porvali sanoo.
Välittömän läheisyyden rajoja ei piirretä metrimitalla
Välittömän läheisyyden aluetta ei voi rajata karttaan, sillä se liittyy valvottavan rakennuksen toimintaan.
– Jos esimerkiksi kauppakeskuksessa jaetaan ilmaisia ämpäreitä ja kadulla on 300 metrin jono, niin välitön läheisyys kattaa jonon ja siihen liittyvät tilanteet, Porvali sanoo.
Vartija suojaa omaisuutta, järjestyksenvalvoja turvallisuutta
Toistuvat häiriöt ovat hiertäneet pitkään kävelykadun yrittäjiä ja asukkaita.
Porvali muistuttaa, että järjestyksenvalvoja on eri asia kuin vartija.
– Vartija suojaa omaisuutta eli hänellä on toimivalta puuttua esimerkiksi myymälävarkauksiin, mutta ei ylläpitää yleistä järjestystä, hän sanoo.
Porvali painottaa, että vartiointiliikkeet eivät edes saa ottaa toimeksiantoa, jossa valvotaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta, koska se on laissa kielletty.
Sen sijaan järjestyksenvalvojan toimivalta koskee nimenomaan järjestyshäiriöitä.
Hän valvoo järjestystä kadulla, mutta ei esimerkiksi saa pysäyttää ketä tahansa.
– Sen sijaan hän voi puuttua järjestyshäiriöihin, jotka häiritsevät kulkua rakennuksiin tai vaarantavat asiakkaiden turvallisuutta, Porvali sanoo.
Videolta voit katsoa, miten ja miksi Jyväskylässä aiotaan järjestyksenvalvontaa laajentaa:
