Rauniopelastusvalmiutta kehitetään myös Suomen pelastuslaitoksilla muun muassa kansainvälisen turvallisuustilanteen muutoksen vuoksi.
Pelastajat käyvät nyt Kaakkois-Aasian maanjäristysalueella kamppailua aikaa vastaan eloonjääneiden löytämiseksi raunioista. Suomalaisen asiantuntijan mukaan toivoa on vielä.
– Jos ihminen on tilassa, jossa riittää happea ja hän ei ole vakavasti loukkaantunut, niin hän voi pärjätä siellä jopa päiviä, pelastusryhmänjohtaja Aki Sirén Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta sanoo.
Maanjäristys tapahtui perjantaina yhdeksältä Suomen aikaa.
Aikaa pelastamiseen voi ostaa lisää, jos jumissa olevalle voidaan toimittaa vettä tai ruokaa. Myös pelastettavan fyysisellä kunnolla on merkitystä selviytymiseen.
Sirén johtaa Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen sortumapelastusjoukkuetta, joka on erikoistunut ihmisten pelastamiseen esimerkiksi sortuneista rakennuksista tai muista vaativista tilanteista.
Koirasta on iso apu
Rauniopelastustehtävä alkaa Sirénin mukaan kohteen tiedustelulla, jossa selvitetään, onko raunioissa eloonjääneitä. Paras apuväline on tehtävään koulutettu koira.
– Koirat merkkaavat vain elossa olevat. Näin pääsemme nopeammin selville, missä pelastettavia on. Jos eloonjääneitä ei ole, niin meidän ei tarvitse käyttää pelastamiseen resursseja.
Parhaassa tilanteessa apuna olisi myös rakennusalan asiantuntijoita.
Tiedustelun jälkeen pelastettavien luo pyritään pääsemään turvallisesti esimerkiksi läpäisemällä esteitä ja tukemalla tarvittaessa rakenteita.
Auttajista voi olla haittaa
Sirènillä ei ole itsellään kokemusta maanjäristysalueella toimimisesta. Hän on kuitenkin tutustunut asiaan koulutuksessa ja keskustelemalla tehtävissä toimineiden kanssa.
Maanjäristysten kaltaisissa suuronnettomuuksissa toiminta on Sirénin mukaan nopeatempoista ja voi jatkua päivätolkulla.
– Siinä on henkilöstö ja kalusto äärirajoilla, hän kuvailee.
Kaakkois-Aasiassa pelastustöitä vaikeuttavat myös kuumuus ja kosteus.
– Toisaalta siellä ei ole tätä meidän harmia eli kylmyyttä. Molemmat ääripäät ovat pahoja ja rajaavat luonnollisesti pelastamisen aikaikkunaa.
Tiheästi asutussa maassa tilanne on usein myös sekava ja paikalla on paljon eritasoisia auttamaan pyrkiviä sivullisia.
– Apua voi olla jopa haitaksi asti. Se voi myös viivästyttää koulutettujen pelastajien paikalle pääsemistä, Sirén sanoo.
Valmiutta kehitetään
Suomessa on muun muassa Venäjän hyökkäyssodan myötä herätty siihen, että pelastajilla on oltava valmius myös rauniopelastamiseen. Esimerkiksi 1,5 vuotta kestävään pelastajatutkintoon ei tällä hetkellä kuulu rauniopelastamista.
Valmius vaativiin rauniopelastustehtäviin on Sirénin mukaan vain Helsingin ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksilla.
Valmiutta kehitetään parhaillaan Pelastusopiston vetämällä hankkeella, jonka tavoitteena on tuoda osaamista joka puolelle Suomea.
