Pimeää ja kylmää vuodenaikaa parjataan, mutta kaamoksella on hyviäkin puolia. Kaamosmasennuksen oireita voi myös yrittää itse hillitä.
Vaikka päivä jo pitenee, moni kärsii pimeästä vuodenajasta edelleen. Kaamos voi aiheuttaa esimerkiksi väsymystä, ärtyneisyyttä tai surumielisyyttä. Kaamosmasennuksen oireet alkavat usein lokakuussa ja ovat pahimmillaan marraskuusta tammikuuhun.
Pimeästä vuodenajasta on kuitenkin myös hyötyä ihmiskeholle ja -mielelle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo, miten kaamos vaikuttaa terveyteemme ja miten ikäviä oireita voi koettaa hallita.
1. Talvella stressin määrä vähenee ja unirytmi tasoittuu
Syksyllä laskeutuva hämärä antaa tavallaan luvan ottaa rennosti. Viltti ympärille, glögilasi tai kirja käteen ja takan ääreen istumaan. Stressitaso laskee väkisinkin. Kevään valoisuus ja aurinkoiset päivät aiheuttavat levottomuutta ja unettomuutta. Keväällä tai kesällä paikallaan olo ei tunnu samalta, koska monille tulee tunne, että on kiire jonnekin. Hämäryys puolestaan rauhoittaa. Etenkin syksyllä ihmiset käpertyvät sisätiloihin, jolloin kehon vireystila laskee ja elimistö luontaisesti rauhottuu. Kevään valo vaikuttaa myös ihmisen nukkumarytmiin. Valo aktivoi ja virkistää.
– Kellojen siirto vaikuttaa unen laatuun. Uni muuttuu katkonaiseksi sekä keväällä, että syksyllä. Syksyllä kärsivät aamuvirkut ja keväällä iltavirkut.
Partonen kertoo, että nukkumaan meno tyypillisesti viivästyy keväällä etenkin aurinkoisina päivinä. Kun valoisa aika vähenee, ihmisen unirytmi tasoittuu. Talvella ihminen siis nukkuu helposti pidempään enemmän, jos sen arki ja muu elämä sallii. Kevään valoisuus ja aurinkoiset päivät aiheuttavat levottomuutta ja unettomuutta.
2. Lepo hellii sydäntä ja verisuonia – paitsi pakkasaamuina
Harmaa sää ja kylmyys houkuttelevat vain harvoja lähtemään ulos puuhiin, jotka rasittavat kehoa. Se on jo omiaan vähentämään sydämen rasitusta.
– Etenkin nuorilla naisilla esiintyy kesällä enemmän sydänoireita, kun on lämpöä ja samalla pitkien hellejaksojen aikana liikutaan paljon, toteaa Partonen.
Sydämen ja verisuonten rasitus laskee loka-maaliskuussa nimenomaan alle 56-vuotiaiden naisten kohdalla ja on pienempää kuin muilla. Saman ikäisiin miehiin verrattuna lisääntymisikäisillä naisilla on merkittävästi vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia. Partosen mukaan osin ilmiötä selittää myös estrogeenin antama suoja. Myös elämäntavoilla on vaikutusta, joten pimeyden tuoma rauhoittuminen ei ole ainoa selittävä tekijä.
– Tästä huolimatta pakkasaamut voivat rasittaa verisuonia huomattavastikin, jos verisuonet ovat valmiiksi sairauden takia ahtautuneet, koska kylmä supistaa verisuonia ja veren hyytyminen on voimakkainta aamuisin, Partonen toteaa.
3. Itsetuhoisuus laskee ja masennusoireet voivat tasaantua
Itsemurhakuolemia on Suomessa tilastoitu aina vuodesta 1751 alkaen. Data tarjoilee yllättävän havainnon: talvella itsemurhien määrä vähenee. Keväällä itsemurhien määrä puolestaan kasvaa. Piikki osuu Suomessa touko-kesäkuulle. Havainto ei koske vain Suomea, vaan myös muualla Euroopassa itsemurhien määrä kasvaa keväisin.
– Ilmiö on universaali, vaikka muualla Euroopassa valon määrän vaihtelu ei ole niin rajua kuin Suomessa. Kevään kirkas valo yhdessä lämpenevän sään kanssa ylivirttävät aivot ja saavat monet ahdistumaan, sanoo Partonen.
Partosen mukaan masentuneen aivot ja elimistö reagoivat vuodenajan vaihtumiseen eri tavalla kuin hyvinvoivan ihmisen aivot. Terveet aivot piristyvät kevätauringosta, kun taas masentuneelle ja kevät on erityisen raskasta aikaa.
– Heillä ahdistuneisuus lisääntyy, kun valon määrä kasvaa.
Tästä syystä masennus pysyy syksyn ja talven yli tasalaatuisena. Valo ja aurinkoiset päivät sen sijaan ärsyttävät aivoja ja voivat saada jo masentuneen ihmisen masennuksen syvenemään.
4. Aika, pysähtyminen ja kirkas valo auttavat
Kun valon määrä lisääntyy maaliskuun aikana, myös kaamosoireet helpottavat. Jos kaamosmasennus on ruvennut kiusaamaan yllättäen uudelle paikkakunnalle muuton jälkeen, se helpottaa mikäli malttaa pysyä aloillaan.
Partosen mukaan tutkimuksissa on käynyt ilmi, että keholla kestää kahdesta kolmeen talvea sopeutua uuteen ympäristöön. Jos tottumista haluaa jouduttaa, voi sarastusvalosta ja kirkasvalolampusta olla apua.
– Herätessä käytettävä sarastusvalo parantaa pidemmällä tähtäimellä unen laatua ja kirkasvalolamppu heräämisen jälkeen helpottaa aamulla kehon ja mielen käynnistymistä. Näiden käyttö voi pitää kaamosoireet jopa poissa, Partonen vinkkaa.
