Itämerellä on vaurioitettu sähkö- ja tietoliikennekaapeleita ja kaasuputkia taajaan. Tuorein tapaus on viiden kaapelin katkaiseminen Suomenlahdella joulupäivänä. Sabotaasista epäillään Venäjän varjolaivastoon kuuluvaa tankkeria.
Soitimme meriturvallisuuden huippuasiantuntijalle Kööpenhaminaan ja kysyimme, kuinka merenkulkuun liittyvät uhkat ovat muuttuneet ja mitä vielä voi olla edessä.
Merenkulun turvallisuustutkimuksen johtaja, professori Christian Bueger Kööpenhaminan yliopistosta on selvittänyt merien turvallisuusuhkia tuoreessa raportissaan. Tässä viisi suurta haastetta.
1. Itseohjautuvat alukset yleistyvät, ja ne voivat päätyä terroristien käsiin
Aseistetut autonomiset alukset pystyvät iskemään kohteisiin napin painalluksella. Jos ne on varustettu tekoälyllä, ne pystyvät tunnistamaan kohteet itsenäisesti ja paljon nopeammin kuin ihmisen ohjaamana.
Merisodankäynnissä ratkaiseva hetki oli, kun Ukraina onnistui syyskuussa 2022 käyttämään itseohjautuvia drooniveneitä suureen hyökkäykseen Venäjän laivastoa vastaan Sevastopolissa Krimillä.
Buegerin mukaan itseohjautuvat alukset ovat yksi meriturvallisuuden arvaamattomimmista haasteista tulevaisuudessa.
Alukset voivat toimia joko täysin itsenäisesti tekoälyn avulla tai niitä voidaan kauko-ohjata.
Buegerin mukaan iso turvallisuusriski on se, että autonomiset alukset ovat alttiita kyberhyökkäyksille.
Hyökkääjät voivat kaapata aluksen hallinnan ja tehdä sillä esimerkiksi terrori-iskun.
– Kyberturvallisuuden puutteet voivat tehdä näistä aluksista halpoja ja riskittömiä työkaluja terroristeille ja rikollisille, Bueger toteaa.
Niiden avulla voi myös etäohjata huume- ja asekuljetuksia ja vakoilla.
Buegerin mukaan autonomiset alukset voivat myös parantaa meriturvallisuutta. Ne voivat partioida laajoilla merialueilla ja reagoida nopeasti kriisitilanteisiin.
– Seuraavan kymmenen vuoden aikana valvontajärjestelmä tiukkenee yhä enemmän teknologian avulla, ja laittomien toimijoiden on vaikeampaa piiloutua ja tehdä sabotaasia, sanoo Bueger.
Sodankäynnissä itseohjautuvat alukset ovat tulevaisuutta. Muun muassa Yhdysvallat aikoo hankkia lisää miehittämättömiä aluksia, jotka toimisivat sekä veden pinnalla että alla.
2. Varjolaivastot: hankalasti valvottava uhka
Venäjän ja muiden maiden käyttämät varjolaivastot uhkaavat Itämerta. Niitä voidaan käyttää kansainvälisissä konflikteissa ja hybridisodankäynnissä, kuten merikaapelien katkomisessa. Ne voivat myös aiheuttaa ympäristötuhoja.
Tuorein tapaus on joulupäivänä sattunut kaapelivaurio Itämerellä. Sabotaasista epäillään Venäjän varjolaivastoon kuuluvaa Eagle S -tankkeria. Alus on edelleen Suomen viranomaisten hallussa.
Buegerin mukaan varjolaivastojen toiminta on poikkeuksellisen tiivistä Itämerellä. Niitä voidaan käyttää myös vakoiluun.
Ruotsin merivoimat raportoi huhtikuussa, että useat Venäjän varjolaivaston alukset on varustettu viestintävälineillä, joita tavalliset kauppa-alukset eivät käytä. Ruotsi uskoo, että näitä aluksia voidaan käyttää myös vakoilussa.
Myös Eagle S -alukselta on meriliikenteeseen erikoistuneen brittimedian Lloyd’s Listin lähteen mukaan löytynyt Naton radioliikenteen kuunteluun tarkoitettuja vakoilulaitteita. KRP ei ole vahvistanut tietoa.
Varjolaivastoon liittyy Buegerin mukaan suuri ympäristöriski.
Bueger ei kuitenkaan usko, että Venäjä tahallaan aiheuttaisi esimerkiksi öljyonnettomuuden, koska Venäjän talous pyörii öljyn ympärillä.
– Jos Itämeren pääreitit pitäisi sulkea onnettomuuden takia, se vahingoittaisi myös Venäjän taloutta merkittävästi, sanoo Bueger.
Buegerin mukaan varjolaivastojen määrä on huolestuttavan suuri.
Maailman merillä seilaa arviolta jopa 1 400 varjolaivastoihin kuuluvaa alusta.
3. Merenalaisista kaapeleista on tullut sabotaasin kohteita
Mitä enemmän olemme riippuvaisia merissä olevista kaapeleista ja putkistoista, sitä enemmän niistä tulee hyökkäysten ja sabotoinnin kohteita.
Jopa 99 % maailman tiedonsiirrosta kulkee merenalaisten kaapeleiden kautta. Ne ovat helppoja kohteita sabotaasille.
Kaapeleita on helppo rikkoa, mutta huomattavasti vaikeampi korjata.
– Mitä enemmän kaapelia on matalissa vesissä, sitä helpompi sitä on vaurioittaa, sanoo Bueger.
Kaapeleita suojaa panssarikerros vain lähempänä rantaa, missä ne on usein haudattu merenpohjan alle.
Merkittäviä kansainvälisiä kaapeleita on noin 600.
Buegerin mukaan sabotaasin estämisen yksi keino on kaapelien nopea korjaaminen. Se vähentää sabotoinnin houkutusta.
Buegerin mukaan viimeisin sabotaasi osoitti, että Itämeren maiden reagointi on selvästi nopeutunut.
– Näin ei ollut kaksi vuotta sitten, kun meillä oli Nord Stream -sabotaasi. Kukaan ei tiennyt, miten työskennellä yhdessä tai mitä tehdä, Bueger toteaa.
Buegerin mukaan Itämeren maiden pitää lisätä valvontaa edelleen ja nopeuttaa korjaamista.
4. Aseellisten ryhmien hyökkäykset kauppalaivoja vastaan
Halpojen aseiden kuten droonien leviäminen ja uusi teknologia ovat lisänneet hyökkäyksiä kauppalaivoihin.
Yli 80 prosenttia maailmankaupasta kulkee meriteitse. Jemenin kapinallisryhmä huthit ovat tehneet hyökkäyksiä kauppalaivoihin Punaisellamerellä ja Venäjä Ukrainan viljankuljetusaluksiin Mustallamerellä.
Moni laivanvarustaja on muuttanut alustensa reitit kulkemaan Afrikan mantereen ympäri. Se on nostanut öljyn ja rahdin hintoja.
Eritoten köyhät maat ovat riippuvaisia meritse kuljetettavista elintarvikkeista ja energiasta. Hyökkäykset merenkulkua vastaan ovat osaltaan nostaneet elintarvikkeiden hintoja.
5. Kyberhyökkäykset merillä
Kyberhyökkäyksien määrä merillä on noussut raportin mukaan dramaattisesti viime vuosina. Tällaisia hyökkäyksiä ovat muun muassa tiedonkeruu, gps-häirintä ja iskeminen navigointijärjestelmiin.
– Merimaailma on digitalisoitunut, ja se on yhä riippuvaisempi internet- tai satelliittinavigoinnista. Se luo täysin uusia mahdollisuuksia hyökätä merenkulkua vastaan, sanoo Bueger.
Buegerin mukaan kaikki muidenkin alojen kyberriskit koskevat myös merenkulkua.
– Olemme nähneet sekä Mustallamerellä että Itämerellä signaalihuijauksia. Lisäksi kyberhyökkäyksillä voidaan kiristää, vakoilla tai häiritä, Bueger luettelee.
Uhkakuvista huolimatta tekoäly myös hyödyttää merenkulun turvallisuutta.
Buegerin mukaan tekoäly voi tunnistaa aiempien tietojen avulla esimerkiksi piratismialueet ja neuvoa aluksia välttämään vaarallisia reittejä.
