Kokeilun tarkoituksena on etsiä kustannustehokkain tapa haitallisen vieraslajin hävittämiseksi. Tulokset hyödyttävät myös muuta Suomea.
Kaarina on palkannut tiettävästi ensimmäisenä kuntana Varsinais-Suomessa yrityksen hävittämään espanjansiruetanoita.
Kyse on kuukauden kestävästä kokeilusta, jossa urakoitsija kerää espanjansiruetanoita luonnosta ja levittää alueille etanamyrkkyä eli rautafosfaattia. Aine tappaa etanat, mutta ei aiheuta vaaraa muille eläimille.
Ympäristöbiologi Emmi Ikäheimon mukaan kaupunki on varannut torjuntaan noin 10 000 euron määrärahan.
Pilottikokeilun tarkoituksena on selvittää, mikä on kustannustehokkain tapa torjua espanjansiruetanoita. Kokemukset voivat hyödyttää koko Suomea, sillä espanjansiruetanoista on tehty havaintoja koko maassa, pohjoisimpia osia lukuun ottamatta.
Torjuntaa hoitavalla Luonnonhoito Alanko Oy:llä on aiempaa kokemusta muiden vieraslajien torjumisesta, mutta ei espanjansiruetanoista.
– Tämä on todella erilainen torjuttava kasveihin nähden, koska etanat liikkuvat. Kun käyt yhden paikan läpi ja käännät selkäsi, siellä voi olla jo joku, luontoasiantuntija Kaiu Tamminen kuvailee.
Hänen mukaansa torjumisesta tekee hankalaa se, että espanjansiruetana pystyy munimaan ja tuottamaan uusia yksilöitä monta kertaa kesässä. Ongelmasta eroon pääseminen vaatisi torjuntatoimien toistamista useana vuonna.
Saksitekniikka osoittautui hitaaksi
Ongelman laajuudesta Kaarinassa kertoo se, että kaksi työntekijää on kerännyt muutamassa päivässä noin 40 litraa eli neljä ämpärillistä espanjansiruetanoita. Noin puolet etanoista kerättiin yhdestä paikasta.
Eläinsuojelulain mukaan eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, joten espanjansiruetana on lopetettava mahdollisimman nopeasti.
Yleisohjeena on tappaa espanjansiruetanat halkaisemalla niiden pää pituussuunnassa saksilla tuntosarvien välistä. Kaarinassa etanat tainnutetaan Kaiu Tammisen mukaan upottamalla ne viisiprosenttiseen alkoholiin. Sen jälkeen ne tapetaan kaatamalla päälle vahvempaa alkoholia.
– Kokeilimme ensin saksitekniikkaa, mutta se vie ammattityössä aivan liian paljon aikaa. Alkoholitekniikka osoittautui viisi kertaa tehokkaammaksi, hän vertaa.
Keräämisen jälkeen alueille levitään rautafosfaattia.
Torjunta-aineen huono puoli on, että aine tappaa myös muut nilviäiset, kuten kotoperäisiin lajeihin kuuluvan ukkoetanan.
– Ukkoetanat ja espanjansiruetanat eivät yleensä esiinny samoilla paikoilla. Levitämme ainetta lähinnä puistoihin ja tienpientareille, jotta riski muille lajeille on mahdollisimman pieni, Tamminen selventää.
Etanahavainnot moninkertaistuivat Kaarinassa
Ympäristöbiologi Emmi Ikäheimon mukaan kaupunki sai kuluneena kesänä asukkailta ilmoituksia etanoista moninkertaisesti aiempiin vuosiin verrattuna.
– Leuto talvi ja sateinen kesä saivat etanat ryöpsähtämään, Ikäheimo kuvailee.
Torjuntaa tehdään yhdeksässä kaupungin omistamassa kohteessa, ainakin Piikkiön Tammisillassa ja Kirismäessä, Rauvolassa, Auvaisissa ja Rauhalinnassa. Kohteet on valittu asukkailta tulleiden ilmoitusten perusteella.
Alueet kierretään läpi ja käsitellään rautafosfaatilla kahdesti. Aine säilyy luonnossa noin kymmenen päivää.
Tuloksia pystytään arvioimaan Luonnonhoito Alanko Oy:n toimitusjohtaja Venni Alangon mukaan vasta myöhemmin, kun nähdään, vähenevätkö espanjansiruetanat alueilla.
– Myrkkyä syöneet etanat kuolevat maan alle, joten hävitettyjen etanoiden kokonaismäärää on mahdotonta arvioida.
