Kaavaillaanko Stubbista Euroopan Venäjä-suhteiden avaajaa? Näin ex-suurlähettiläs arvioi presidentin mahdollista roolia

Suomen entisen Venäjän suurlähettilään Hannu Himasen mukaan on mahdollista, että Tasavallan presidentille Alexander Stubbille kaavaillaan keskeistä roolia eräänlaisena Euroopan puhemiehenä Venäjän presidentin Vladimir Putinin suuntaan.

Keskusteluyhteys eurooppalaisten johtajien ja Putinin välillä on ollut pitkälti jäissä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan keväällä 2022.

Stubb totesi maanantaina, että Ukrainan tueksi perustettu halukkaiden maiden koalitio on kuitenkin nyt aloittanut keskustelut siitä, missä vaiheessa eurooppalaisten johtajien tulisi avata jälleen puheyhteys Putiniin.

Himasen mukaansa halukkaiden maiden koalitio on viime torstain kokouksesta saatujen valtionjohtajien kommenttien perusteella todennäköisesti sopinut, että sen edustajat pyrkivät nyt aktiivisesti keskusteluun Putinin kanssa.

Stubb mainitsi itsekin torstain kokouksen jälkeen, että hänen roolinsa on jatkaa puhelin- ja sukkuladiplomatiaa.

Pariisin kokouksen jälkeen Stubb tapasi lauantaina Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Floridassa. Maanantaina hän vieraili Lontoossa Starmerin luona ja keskusteli puhelimessa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.

Tämä saattaa Himasen mukaan viitata siihen, että Stubb olisi yksi valtionpäämiehistä, jotka pyrkivät avaamaan linjoja Venäjälle.

– Joko Stubb yksin tai esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ja Ison-Britannian pääministeri Keir Starmerin ohella olisivat jonkinlaisia puhemiehiä Venäjän suuntaan ja pyrkisivät puheyhteyteen presidentti Putinin kanssa.

Edessä voi olla viikkojen kissa ja hiiri -leikki

Stubb totesi maanantaina, että Suomenkin pitäisi henkisesti valmistautua siihen, että poliittiset suhteet Venäjään avataan jossain vaiheessa.

Kreml reagoi Stubbin puheisiin heti tiistaina. Putinin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan Putin on avoin suhteiden normalisoinnille Suomen kanssa.

Himanen tulkitsee, ettei Stubbin kommentissa kuitenkaan ole kyse laajemmasta Venäjä-suhteiden avaamisesta, vaan ajankohtaisesta sodan neuvottelutilanteesta ja tulitauosta.

Eurooppa havittelee roolia Ukrainan rauhanneuvotteluissa, mutta tämä edellyttää myös valmiutta keskusteluun Putinin kanssa.

Tarkoituksena on välittää Euroopan ja eurooppalaisen näkemys Venäjän tietoon.

Keskustelun avaaminen Putinin kanssa ei kuitenkaan ole pelkkä ilmoitusasia. Himasen mukaan Putin valikoi todennäköisesti hyvin tarkkaan, keiden eurooppalaisten johtajien kanssa hän mahdollisesti puhuu tai ei puhu.

– Ei ole mitenkään selvää, että Putin vain vastaa puheluun ja käy asiallisen keskustelun asiasta. Tässä voi olla edessä päivien, ellei viikkojen kissa ja hiiri -leikki, jossa Euroopan maat pyrkivät luomaan itselleen roolia rauhaa tai tulitaukoa koskevissa neuvotteluissa.

Miksi juuri Stubb?

Miksi sitten juuri Suomen presidentti olisi sopiva henkilö avaamaan umpeen kasvanutta diplomaattista polkua itään?

Ajatushautomo Nordic West Officen toimitusjohtajan Charly Salonius-Pasternakin mukaan Stubbin keskeisen roolin puolesta voisi puhua se, että Suomen ja Venäjän suhteet ovat lähihistoriassa olleet toimivat.

Suomen ja Venäjän diplomaattisen kanssakäymisen palauttaminen voitaisiin perustella teknisen yhteistyön jatkona, sillä maat joutuvat joka tapauksessa neuvottelemaan esimerkiksi raja-asioista.

Suomen presidentin eduksi voi hänen mukaansa myös nähdä sen, ettei hän edusta eurooppalaista mahtivaltiota.

– Suomi on kaikille hyväksyttävä pienempi valtio, joka ei uhkaa ketään. Voi todellakin olla, että Stubbilla on Suomen presidenttinä erityisrooli tässä, joka on hyödyllinen Ukrainalle, Euroopalle, mutta myös Suomelle.

Himasen mukaan Stubbin valintaan voisi vaikuttaa Suomen rooli paitsi Venäjän naapurivaltiona, myös uutena Naton jäsenmaana.

Myös presidentin aktiivisuus ja päättäväiset esiintymiset julkisuudessa Ukrainan tilanteen ratkaisemiseksi voivat vaikuttaa asiaan.

Stubb on hahmotellut kolmen vaiheen rauhansuunnitelmaa Ukrainaan ja esitti viikonloppuna Trumpille aikataulutetun suunnitelman tulitauon aikaansaamiseksi.

– Hän on ollut hyvin aktiivinen, näkyvä ja pätevä sanoittamaan eurooppalaista ajattelua. Stubb on omalla aktiivisuudellaan ja asiantuntevalla esiintymisellään luonut itselleen roolin, joka on selvästi Suomen luonnollista asemaa suurempi.

Keskustelut pidettävä irrallaan pakotteista

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto katsoi maanantaina, että keskusteluyhteyden avaaminen Euroopan ja Venäjän välillä vaatisi kuitenkin todennäköisesti sanktioiden jonkinasteista purkamista.

Sekä Himasen että Salonius-Pasternakin mukaan keskusteluyhteyden avaaminen Putinin suuntaan on kuitenkin nähtävä irrallaan pakotepolitiikasta.

Salonius-Pasternakin mukaan pakotteiden kytkeminen diplomaattis-poliittisten suhteiden lämmittelyyn olisi pelkästään haitallista.

– Miksi palkita Venäjää siitä, että me keskustelemme heidän kanssaan, kun he ovat samalla lailla halukkaita keskustelemaan meidän kanssamme.

Kaikki merkit viittaavatkin siihen, ettei pakotteista olla perääntymässä. EU valmistelee uutta pakotepakettia, ja painetta Venäjän suuntaan halutaan pikemminkin lisätä.

Myös presidentti Stubbin mukaan sanktioiden purkaminen voi tulla kyseeseen vasta rauhansopimuksen tai onnistuneen tulitauon jälkeen.

Himasen mukaan oma kysymyksensä on tietysti se, onko Venäjä valmis puheyhteyteen, jos pakotteita ei pureta.

– Venäjä voi hyvin asettaa dialogin ehdoksi pakotteiden purkamisen, mutta sehän vain vahvistaa käsitystä siitä, ettei Venäjällä ole mitään aikomusta lopettaa sotaa.