Osa apteekkareista pärjää hyvin tai kohtalaisesti, mutta yhä useamman talous on tiukilla.
Veropäivänä julkaistavissa suurituloisten listoissa on perinteisesti vilahdellut monin paikoin apteekkareiden nimiä. Lääkemyyntibisnes ei apteekkareille kuitenkaan ole aivan niin tuottoisaa kuin tämän perusteella voisi kuvitella.
Yli 600:aa yksityistä, yrittäjävetoista apteekkia edustavan Suomen Apteekkariliiton mukaan isot lukemat verotustiedoissa selittyvät suureksi osaksi sillä, että apteekki ja apteekkari verotetaan yhdessä. Koko apteekin verotettava tulos merkitään siis apteekkarin henkilökohtaisiksi tuloiksi, oli apteekki miten suuri tahansa.
Tämä puolestaan johtuu siitä, että lääkelain perusteella apteekin yritysmuodon on oltava toiminimi. Toiminimiyrittäjyyden on katsottu parhaiten ottavan huomioon sen, että apteekkarilla on henkilökohtainen vastuu alueensa lääkehuollosta.
– Kyllähän siitä iso lukema kertyy, kun tulot lasketaan yhteen. Ihan toinen asia sitten on, miten paljon työkorvausta apteekkarille jää, sanoo Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen.
Kostiainen ei kiistä, etteikö apteekkareiden joukossa olisi todella hyvin ansaitsevia.
– Polarisoituminen toimialalla on ollut viime vuosina voimakasta. Osa pärjää hyvin, mutta noin joka neljännessä apteekissa kannattavuus on niin ja näin. Moni ansaitsisi paremmin kokeneena proviisorina toisen palveluksessa.
Leikkaukset iskeneet varsinkin pieniin apteekkeihin
Erkki Kostiaisen mukaan 2000-luvulla on tehty monia erilaisia lääkesäästöjä ja suoria leikkauksia apteekkeihin. Erityisesti monet syrjäseutujen pienet apteekit ovat joutuneet koville. Esimerkiksi viimevuotinen reseptilääketaksan leikkaus vei koko maan apteekeilta noin 20 miljoonaa euroa.
– Suurimmat kärsijät olivat pienet apteekit ja ne, joilla on pieniä sivuapteekkeja. Toivottavasti nyt tekeillä olevassa uudistuksessa vääristymiä voidaan korjata.
Kostiaisen mukaan alaan on vaikuttanut paljon myös viimeaikainen kustannusten nousu.
– Kustannusten kasvua ei voida apteekeissa viedä lääkkeiden hintoihin, koska hinnat ovat säänneltyjä. Valtaosa myynnistä on lääkekauppaa, joten pelivaraa ei paljon ole.
Noin 40 prosenttia apteekkareista on perustanut osakeyhtiön ei-lääkkeellisten tuotteiden myyntiin. Muiden kuin lääkkeiden myynnin osuus on kuitenkin alle 14 prosenttia koko myynnistä. Lisäksi jos muun myynnin määrä ylittää lääkelaissa asetetun rajan, se nostaa apteekkiveroa.
Liitto: Veron peruste tulisi muuttaa
Apteekkariliitto on kiirehtinyt apteekkitalouden kokonaisuudistusta. Yksi liiton keskeinen ehdotus on, että apteekkivero tulisi sitoa lääkemyynnin myyntikatteeseen eikä liikevaihtoon.
– Katteeseen perustuva vero kohtelisi apteekkeja nykyistä oikeudenmukaisemmin, koska myynnin rakenteessa voi olla todella isoja eroja. Lisäksi vero voi syödä hyödyn liikevaihdon kasvusta eikä kalliista lääkkeestä jää apteekille juuri mitään.
Kostiaisen mukaan myyntikatteeseen sidottu vero mahdollistaisi valtiolle saman verokertymän kuin nykymalli.
