Osa kärsineistä populaatioista on alkanut elpyä, mutta ei etelänkiisla.
Koillisella Tyynellämerellä, etenkin Alaskan rannikolla tapahtui vajaat kymmenen vuotta sitten ilmiö, joka johti laajaan luontotuhoon. Yhdysvaltain ympäristöhallinnon tutkijat ovat selvittäneet ilmiön seurauksia. Tiedot on julkaistu Science-tiedelehdessä.
Vuosina 2014–16 koillisen Tyynenmeren vesi lämpeni poikkeuksellisen voimakkaasti. Lämpötila nousi 2,5–3 astetta normaalia korkeammaksi.
Näkyvin seuraus lämpenemiselle oli rannikolla pesivien etelänkiislojen populaation (Uria aalge) joukkokuolema. Kanan kokoisia, mustavalkoisia merilintuja oli aiemmin elänyt Alaskan seudulla yhteensä noin kahdeksan miljoonaa. Niiden määrä hupeni muutamassa kuukaudessa jopa puoleen entisestä, tutkijat arvioivat.
Kyseessä on tutkijoiden mukaan modernin historian pahin eläinpopulaation joukkotuho.
– New Yorkissa on noin kahdeksan miljoonaa asukasta, joten tämä on kuin puolet väestöstä olisi menetetty – käytännössä yhdessä talvessa, kuvaili lintututkija Brie Drummond uutiskanava CNN:lle.
Etelänkiislojen tuho johtui ravinnon loppumisesta. Merenrannoilta löydettiin kymmeniä tuhansia nälkään kuolleita lintuja.
Etelänkiislat voivat lentää 80 kilometrin tuntinopeudella ja sukeltavat yleensä 30–50 metrin syvyyteen etsimään syötävää. Ne tarvitsevat joka päivä ravintoa määrän, joka vastaa puolta niiden ruumiinpainosta.
Meriveden lämpeneminen heikensi rajusti myös kalakantoja. Etelänkiislojen yleisten ravintokalojen, villakuoreen ja tuulenkalojen kannat romahtivat. Samoin kävi pikkukaloja syövän turskan kannoille. Monet kalastusyhtiöt joutuivat lopettamaan toimintansa.
Ovatko eläinkannat toipuneet?
Tutkijat ovat kuluneiden kahdeksan vuoden aikana seuranneet, kuinka eri lajit ovat toipuneet. Meren lämpötila on palautunut lähemmäs pitkän aikavälin keskiarvoa.
Esimerkiksi villakuoreen kannat ovat kohentuneet. Turskakanta on noussut aallonpohjastaan 25 prosenttia.
Etelänkiislojen määrä ei kuitenkaan ole kasvanut. Tutkijat arvelevat tämän johtuvan siitä, että paljailla kallioilla, joilla linnut ovat pesineet, ne ovat saaneet turvaa petoja vastaan suuresta määrästään.
Nyt, kun kanta on harventunut, petolinnut pääsevät noukkimaan etelänkiislojen poikasia.
Luontotutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen lämmittää jatkuvasti myös meriä, joten uusia lämpöaaltoja on tulossa. Tämä johtaa ekosysteemien nopeaan muuttumiseen.
Osa eläimistä pystyy sopeutumaan muutokseen, osa ei.
