Sähkölaskun pienentämiseen on avautumassa uusi mahdollisuus: kaksi miljoonaa kotitaloutta saa pian mahdollisuuden päästä osaksi sähkön reservimarkkinoita, joilla tasapainotetaan sähköverkkoa.
Tämä koskee kotitalouksia, jotka on varustettu 25 ampeerin pääsulakkeilla.
Sähköverkon tasapainosta kertoo sen taajuus. Kun kulutus on suurempi kuin tuotanto, taajuus laskee alle 50 hertsin nimellisarvon. Kun taas tuotanto on kulutusta suurempi, tuo arvo ylittyy.
Molemmissa tapauksissa tarvitaan tasapainottavaa mekanismia.
Taajuuden lasku aiheuttaa esimerkiksi valojen räppimistä. Viime elokuussa Helsingissä koettiin hetkellinen sähkökatko, ja esimerkiksi Linnanmäen laitteet pysähtyivät, kun sähkötaajuus laski 49,5 hertsiin.
Verkon tasapainosta huolehtii kantaverkkoyhtiö Fingrid, joka on nyt avaamassa myös kotitalouksille pääsyn näille niin sanotuille taajuus- tai reservimarkkinoille.
Esimerkiksi tanskalainen Emaldo on tuomassa Suomen-markkinoille älyakkuun verrattavan laitteen ja teknologian, jonka avulla kotitalouksien sähköliittymät voivat kytkeytyä Fingridin verkkoon. Elisa markkinoi lähes vastaavaa tuotetta osassa Suomea. Lisäksi on muutama muu toimija.
Yksittäisellä akulla ei ole asiaa taajuudensäätömarkkinoille, mutta kun ne yhdistää älyteknologian avulla yhdeksi isoksi akuksi, saadaan paljon säätövoimaa.
Tuottoa enemmän kuin kulutusta
Ylivieskalainen Kai Pylväs hankki 25A:n liittymäänsä aurinkopaneeleiden kaveriksi älyakuston, joka pystyy toimimaan Fingridin reservimarkkinoilla.
– En tiennyt ennen, että siitä maksetaan, mutta nyt tiedän. Korvaus on yllättävän iso, ja se vaikutti myös ostopäätökseen.
Aurinkopaneelien laiton jälkeen Pylväs ei ole maksanut sähkölaskuja puoleen vuoteen. Nyt hän odottaa, että älyakun ja verkon tasauksesta saatavan korvauksen avulla sähkölaskuja ei tarvitsisi maksaa ollenkaan.
– Jos se ei vielä riitä, niin autotallissa on lavallinen niin sanottuja bulkkiakkuja ja kaksipuoleisia aurinkopaneeleita, jotka on tarkoitus asentaa kesällä.
Fingrid maksaa korvausta
Ilmaisia kotitalouksiin kehitellyt akustot eivät ole. Esimerkiksi 25:n ampeerin pääsulakkeen alle kytkettävän Emaldon 5kW:n yksikön hinta on noin 5 500 euroa.
Elisa puolestaan markkinoi tällä hetkellä samalla logiikalla toimivaa kotiakkuaan Uudenmaan ja Pirkanmaan alueella. 15kW:n yksikön hinta 8 500 euroa.
Ne maksavat itsensä hiljalleen, koska Fingrid maksaa korvausta sähköverkon taajuuden säädöstä. Korvauksen suuruus vaihtelee, sillä reservimarkkinoilla sähkön hinta elää samalla tavalla kuin pörssisähkön hinta.
Korvauksen suuruuteen vaikuttaa muun muassa se, paljonko tasapainotusta tarvitaan, mistä Fingrid sitä hankkii ja millaisen siivun korvauksesta palveluntarjoaja ottaa. Esimerkiksi syyskuussa tasapainotuksesta maksettiin keskimäärin 25,67 euroa MW ja lokakuussa 30 euroa MW.
Ruotsissa korvaus on ollut vuodessa yli 40 000 kruunua eli vajaat 3 500 euroa viime ja tänä vuonna.
Reserviä tarvitaan
Mekaaninen vesivoima on aikanaan huolehtinut taajuuden tasapainottamisesta, mutta aurinko- ja tuulivoiman voimakas rakentaminen on saanut aikaan sen, että mekaanista säätöä on vähemmän, kertoo Fingridin sähköjärjestelmäreservit-yksikön päällikkö Mikko Kuivaniemi.
– Tulevaisuudessa akustoja tarvitaan enemmän, koska tuotannon rakenne muuttuu, sanoo Kuivaniemi.
Akkujen kustannukset ovat laskeneet, ja niistä on muodostunut tehokas ratkaisu jännitteen tasapainotukseen.
Taajuuden säätömarkkinoilla liikkui vuonna 2023 noin 160 miljoona euroa, ja tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana rahaa on käytetty 109 miljoonaa euroa.
– Kotitalouskokoiset akut eivät tulevaisuudessa edes riitä tasapainottamaan verkkoa, vaan tarvitaan myös teollisuuskokoluokan akkuja verkon tasapainotukseen, Kuivaniemi sanoo.
Luvataanko liian paljon?
Kokkolalainen energia-alan asiantuntija Mikko Rintamäki suhtautuu varovaisesti kuluttajille kaupattujen akkujen tuottoon.
– Myyjät tahtovat luvata liian ruusuisia tuotto-odotuksia – ei vakuuta minua, sanoo Rintamäki.
Mitä enemmän akkuja tulee, sitä enemmän ne tulevat kilpailemaan reservimarkkinoilla jaettavasta hyvästä, ja se pienentää tuottoja.
Rintamäki näkee kuluttaja-akuissa myös hyvää.
– Ei tarvitse rakentaa uusia liittymiä. Isossa mittakaavassa niillä on kilpailuetua ja merkitystä.
