Kaikki on menetetty, mitä pörssissä alkuvuonna voitettiin – OP:n Saari: ”Jos aiot panikoida, panikoi ensimmäisenä”

Pörssit rytisivät taas yöllä Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Aamuvarhaisella oli selvää, että myös Helsingin pörssi tulisi avaamaan rytinällä laskuun.

Se tarkoittaa myös sitä, että kaikki se hyvä mitä pörssissä on alkuvuonna nähty – se piensijoittajien pitkään toivoma käänne – on valunut viime viikkojen ja päivien aikana kuiviin.

– Näin se alkaa käytännössä olla, harmittelee myös OP:n pääanalyytikko Antti Saari.

Miten ammattilainen neuvoisi piensijoittajia tällaisessa tilanteessa?

– Piensijoittajan kannattaa muistaa se vanha sanonta, että jos aiot panikoida, niin panikoi ensimmäisenä. Useimmiten kun markkina panikoi, se ei enää ole aika, jolloin kannattaa lähteä itse siihen mukaan.

Tämä ei ole Saarelta osakkeiden osto- tai myyntisuositus.

Trump on osoittanut, että lyhyellä tähtäimellä voi tapahtua ihan mitä tahansa. Vaikka hän nimesi keskiviikon ”liberation dayksi”, jolloin kaikki selviää – mikään ei ole selvää.

– Se oli vain yksi osa tätä saagaa, joka jatkuu. Trump on väläytellyt, että tullit eivät välttämättä ole pitkään voimassa, ja että niillä herätellään vastapuoli ja saadaan neuvottelutuloksia. Se on yksi mahdollisuus. Mutta toki on huonompi skenaario, että muut maat asettavat vastatulleja ja päädytään nokittelun kierteeseen.

Saari uskoo, että pidemmällä tähtäimellä tilanne rauhoittuu. Trumpin tullipolitiikalle ei ole Yhdysvalloissa laajaa kannatusta kansan saati yritysjohtajien parissa.

– Amerikkalaisyhtiöt kärsivät tästä tilanteesta nyt pahasti, Saari sanoo.

– Esimerkiksi Niken kurssi laski eilen 14 prosenttia. Kun firma tekee lenkkareita Kiinassa tai Vietnamissa ja niitä tuodaan sieltä Yhdysvaltoihin, niin tuo bisnesmalli on näillä tulleilla heikonpuoleinen. Siellä on varmasti hyvin paljon tyytymättömyyttä nyt amerikkalaisten bisnespäättäjien keskuudessa.

Suomalaisyhtiöissä häviäjiä, häviäjiä ja ehkä joku voittajakin

Saaren mukaan suomalaisyhtiöt ja niiden osakkeet eivät ole tilanteessa suurimpien häviäjien joukossa.

– Suomalaisille yhtiöille isoin asia on se, että asiakkaat lykkäävät epävarmuuden takia hankintapäätöksiä. Suurin riski on se, että kysyntä säilyy pitkään heikkona. Konepajoilta kuullaan jo viestiä, että asiakkaat lykkäävät hankintoja.

– Kyllä me totta kai olemme muiden mukana kärsimässä, mutta en sanoisi, että olemme mitenkään erityisen herkkiä.

Saari ja OP:n analyytikkotiimi ovat tehneet tilanteessa mm. seuraavia havaintoja:

Metsäteollisuus: Esimerkiksi kartonkia ei tullien vuoksi todennäköisesti viedä Yhdysvaltoihin niin paljon kuin aiemmin.

– Siinä todennäköisesti käy niin että kartonki jää pyörimään muille markkinoille ja silloin on ylitarjontatilannetta.

Kuluttajatuoteyhtiöt: Ne hyötyvät, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa.

– Kiuasyhtiö Harvialla on aika paljon tuotantoa Yhdysvalloissa ja pystyvät sitä kasvattamaan. Heille tämä on varmasti pienempi asia kuin vaikkapa Fiskarsille tai Rapalalle.

Konepajat: Saaren mukaan haasteena on ennen kaikkea mahdollinen kysynnän tyrehtyminen. Lähes kaikilla konepajayhtiöillä on vientiä Yhdysvaltoihin, mutta myös paikallista toimintaa, jota pystytään ainakin osittain kasvattamaan.

– Silloinkin komponentteja joudutaan tuomaan muualta. Konepajojen kilpailijat ovat kuitenkin meidän käsityksen mukaan paljolti samassa tilanteessa. Ja silloinhan näiden yhtiöiden suhteellinen kilpailukyky ei heikkene juurikaan, ja tullimaksut menevät hintoihin, Saari sanoo.

Teräsyhtiöt: SSAB ja Outokumpu voivat hyötyä siitä, että niillä on tuotantoa Yhdysvalloissa, hinnathan nousevat tullien vuoksi.

– Mutta sitten tullaan siihen, että autotehtaiden ongelmat todennäköisesti vähentävät metallin kysyntää. Ja kaikki se ylijäämäteräs, mikä ei mene Yhdysvaltoihin, tulee entistä enemmän Euroopan markkinoille, Saari kuvaa.

– Näin se kokonaisvaikutus ei välttämättä kuitenkaan ole positiivinen, vaikka tavallaan ihan suoraan yksisilmäisesti katsoen voisi ajatella, että nämä hyötyvät

Neste, Kempower: Nesteellä on Yhdysvalloissa uusiutuvan polttoaineen valmistusta ja Kempower rakentaa sähköautojen latausasemia.

– Samalla yksisilmäisellä logiikalla nämä yhtiöt voivat hyötyä tulleista, koska niillä on paikallista tuotantoa. Mutta toki silloin puhumme pelkistä tulleista, Trumpin politiikka kaiken kaikkiaan ei varmastikaan ole sähköistä autoiluja tai uusiutuvia polttoaineita suosivaa.

Talk is cheap

Tulleihin ja Trumpin politiikkaan liittyy lukemattomia heijastusvaikutuksia ja kierrepalloja, jotka voivat iskeä piensijoittajan osakesalkkuun.

– Joo, kyllä. On mahdottomasti liikkuvia osia, Saari myöntää.

Entä jos käykin hyvin – onko mahdollista, että Trump lausuu jo tänään jotain rauhoittavaa ja markkinoilla nähdäänkin voimakas nousuralli? Jos hän vaikka sanoo, että kyllä me tästä kaikkien kanssa varmasti löydetään sopu?

– Kyllä varmaan, jos se viesti olisi vahva. Mutta toisaalta, talk is cheap. Markkinoilla on huomattu, että puhetta on kuultu paljon – teot ratkaisevat. Kun hän sanoo, että neuvotteluratkaisut ovat mahdollisia, se ei välttämättä tarkoita, että niitä tulee, Antti Saari sanoo.

– Mutta sitten jos neuvottelutuloksia oikeasti tulee, silloin rallataan isosti.