Helsingin Kaivohuone oli yksi Suomen vanhimmista ravintoloista. Nyt se sulkee ovensa pysyvästi.
Anni Tuominen,
Katri Tihilä
Historiallinen Kaivohuone Helsingin Kaivopuistossa on sulkeutunut pysyvästi.
Yli 180-vuotiaalla ravintolalla on värikäs historia.
Arkkitehti Carl Engelin suunnittelema kaivohuone valmistui 1838. Kaivohuone oli alun perin tarkoitettu Kaivopuiston kylpylän vieraille erilaisten terveysvesien nautiskeluun ja seurusteluun. Perustajiin kuului muun muassa Victor Hartwall.
Kaivopuiston kylpylä ja Kaivohuone houkuttelivat asiakkaikseen erityisesti varakkaaseen eliittiin kuuluvia henkilöitä Pietarin ja Venäjän seurapiireistä.
Kivennäisvedet nautittiin aina lääkärin ohjeistuksesta ja nautittujen pikareiden välillä levättiin ja reippailtiin. Kaikkiaan tarjolla oli 15 erilaista vesilajia suolavedestä rikkipitoiseen veteen.
1800-luvun alun Kaivohuone oli myös huvielämän keskus, jossa viihdyttiin erilaisten musiikki- ja tanssiesitysten parissa. Esimerkiksi Helsingin ensimmäinen varietee käynnistyi Kaivohuoneella vuonna 1882.
Vaikeat vuodet
1800-luvulla merikylpylä alkoi vähitellen rappeutua. 1800-luvun lopussa se muutettiin asuntolaksi. Helmikuussa 1944 Neuvostoliiton pommitukset tuhosivat kylpylän lopullisesti.
Kaivohuone yritti toimia ympärivuotisena ravintolana, mutta kannattavuus oli heikkoa.
1900-luvun puolessa välissä Kaivohuone koki jälleen uuden tulemisensa. Helsingin Sanomat kertoi vuonna 2004, että 1960-luvulla Kaivohuoneessa nähtiin jotain huikeaa, kun striptease-esityksessä itävaltalaisnainen ratsasti ympäri salia ja riisui vaatteita yksitellen, jotka koulutetut koirat keräsivät talteen.
Vaiheikkaan historiansa aikana Kaivohuone on ollut myös muussa käytössä. 1900-luvun alussa sinne sijoitettiin lyhytaikaisesti Kaivohuoneen poliisikoulu.
Kaivohuoneella oli käynnissä muuttopuuhat 30. lokakuuta. Videolla toimittaja Katri Tihilä kertaa historiallisen yökerhon vaiheet:
2000-luvulle
2000-luvulla Kaivohuoneella on ollut useita omistajia ja sen yhteydessä esiin on noussut suomalaisia maineikkaita nimiä.
Vuonna 1990 muun muassa Juhani Merimaa perusti Kaivohuoneelle Liberatore-rockklubin. Merimaa kertoi Helsingin Sanomille vuonna 1990, että kyseessä ei ollut mikään ”perinteinen rock-klubi, vaan enemmänkin 90-luvun yökerho, jossa sallitaan vapaampi pukeutuminen ja soitetaan rytmimusiikkia, lähinnä rokkia”.
Klubin eduiksi mainittiin HS:n jutussa muun muassa sen erityinen miljöö Kaivopuistossa, 25 markkaa maksanut olut ja pikkutunneille asti jatkuvat juhlat: klubi oli nimittäin auki peräti kolmeen aamuyöhön.
2004 Kaivohuoneen omistajaksi lyöttäytyi suuresta yökerhoimperiumistaan tunnettu Sedu Koskinen, joka pisti ravintolan jälleen uuteen uskoon.
Viimeistään tuolloin Kaivohuone kiilasi yhdeksi Suomen tunnetuimmista menomestoista ja Kaivohuone, tuttavallisemmin Kaivo, kipusi monen yössä kävijän huulille. Sen tanssilattioilla ja esiintymislavoilla nähtiin monia suomalaisia julkisuuden henkilöitäkin.
2000-luvun alun vauhdikkaiden vuosien jälkeen meno Kaivohuoneella alkoi hiipua vaihe vaiheelta.
Omistajat vaihtuivat, uusia ravintoloita ja yökerhoja perustettiin 2000-luvun alun jälkeen kuin liukuhihnalla.
Legendaarinen Kaivohuone muistutti olemassa olostaan lähinnä satunnaisesti: vappuaattona sen terassi oli tupaten täynnä ja opiskelijat järjestivät siellä juhliaan.
Korona ja katujengijuttu
Vuonna 2021 elettiin koronapandemian aikaa, ja Kaivohuone nousi valtakunnan median otsikoihin suuren joukkoaltistumisen myötä.
Heinäkuussa 2020 Kaivohuoneelta poistunut nuorisoporukka aloitti ravintolan edustalla tappelun, jonka yhteydessä nuori mies pahoinpideltiin ravintolan ulkopuolella kahdesti. Poliisin mukaan hän menehtyi todennäköisesti pahoinpitelyissä saamiinsa vammoihin.
Vuonna 2022 Kaivohuone nousi esille jälleen niin kutsutun katujengijutun yhteydessä, kun helsinkiläinen jengi suunnitteli hyökkäävänsä aseistautuneena kahden Kaivohuoneella esiintyneen espoolaisjengin jäsenen kimppuun. Poliisi sai kuitenkin estettyä iskun.
186-vuotinen taival tuli päätökseensä lokakuun lopussa 2024, kun Kaivohuone ilmoitti päätöksestään sulkeutua lopullisesti.
Rakennuksen omistaa Helsingin kaupunki, joka kauppaa juuri rakennusta.
Jutun lähteenä käytetty myös Helsinki-Seura ry:n julkaisua vuodelta 2008.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
