Väsynyttä keskustelua.
Näin sanoo Helsingin yliopiston terveydenhuollon professori Kristiina Patja hyvinvointialueiden yhdistämisestä.
– Kuin olisi palattu Monopoli-pelin lähtöruutuun, Patja toteaa.
Hänen mielestään väittely alueiden määrästä kertoo siitä, että terveyspalvelujen epäoikeudenmukaista jakautumista yritetään ratkoa vanhoilla konsteilla.
On helppo puhua määristä sen sijaan, että keskusteltaisiin siitä, miten koko järjestelmää pitäisi uudistaa.
– On totuttu tekemään sellaisia ratkaisuja, kuten että lisätään Kela-korvausta tai pidennetään hoitotakuuta tai vähennetään alueita – miettimättä oikeastaan sitä, mikä olisi se iso uudistus, hän sanoo.
Keskustelu hyvinvointialueiden määrästä heräsi, kun Pirkanmaan hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola kertoi Ylelle, että alueiden määrän voisi vähentää puoleen.
Ennenaikaista keskustella
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen on sitä mieltä, ettei hyvinvointialueiden määrän vähentäminen ainakaan ratkaise niiden talousongelmia.
Tynkkysen mukaan määräkeskustelu pulpahtaa usein pinnalle hyvinvointialueiden ongelmista keskusteltaessa.
Hänestä koko keskustelu alueiden määristä on ennenaikaista.
– Ajattelen, että tällä hetkellä olisi ehkä syytä ensin tarkastella, miten hyvinvointialueet pääsevät käyntiin ja mitä muuta voitaisiin tehdä, jotta hyvinvointialueet pystyisivät toteuttamaan tehtäviä, joita niille on annettu.
Kissa pöydälle
Myös professori Kristiina Patja antaisi rauhaa hyvinvointialueille, jotka ovat vasta aloittaneet.
– Keskustelu määrästä ei ole erityisen hedelmällistä nyt, kun ne ovat juuri päässeet vauhtiin ja saaneet asioita toimimaan ja karsittua päällekkäisyyksiä.
Sen sijaan keskustelua pitäisi käydä koko terveydenhuoltojärjestelmästä, joka on hänen mielestään tällä hetkellä hyvin epätasa-arvoinen.
– Meillä on varaa hoitaa lääketieteellisesti hyvin vähäpätöisiä asioita hyvin matalalla kynnyksellä osalle väestöä. Ja sitten meillä on varaa olla hoitamatta pahenevia sairauksia varhaisessa vaiheessa hyvin.
Terveydenhuolto toimii Patjan mukaan kaksilla rattailla.
Julkisesti rahoitetuilla hyvinvointialueilla on valtavasti lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita, joista pitää selviytyä rajallisin resurssein. Rinnalla toimii kuluttajavetoinen terveyspalvelu, joka voi myös lähettää omia potilaitaan julkiselle puolelle ilman minkäänlaista korvausvelvoitetta.
– Näistäkin kipupisteistä pitää pystyä puhumaan, Patja vaatii.
Hyödyt pieniä
Liina-Kaisa Tynkkysen mielestä alueiden yhdistämisistä olisi tuskin hyötyä lyhyellä tähtäimellä. Ne eivät myöskään auttaisi alueiden talousongelmissa.
Niiden juurisyyt ovat muualla kuin alueiden määrässä, hän linjaa. Esimerkiksi kustannukset ovat nousseet työmarkkinan muututtua.
– Sote-henkilöstön palkat ovat nousseet, ja alueet joutuvat käyttämään vuokratyövoimaa. Työmarkkinat ovat tällä hetkellä toimimattomat, kun vuokrafirmat voivat kupata hyvinvointialueilta valtavia summia rahaa.
Yhdistämiset voisivat tehdä erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä tehokkaampaa, kun osaamista voitaisiin keskittää harvemmille alueille. Sen sijaan perusterveydenhuollon palvelut voivat kärsiä, jos päätöksenteko siirtyy kauas.
– Kaikkien palveluiden näkökulmasta alueiden pienempi määrä ei välttämättä ole paras mahdollinen lopputulos.
Suuret alueet saattaisivat olla myös varsin byrokraattisia.
– Pienempiä organisaatioita voi todennäköisesti johtaa kevyemmällä hallinnolla.
Tutkija toivoo malttia
Tynkkynen muistuttaa, että alueiden yhdistämisten taustalla tulee aina olla tietoon pohjaava syy.
– Jos ainoa peruste on se, että alueita vain pitää olla vähemmän, se ei ole kestävä. Tulee olla jonkinlainen analyysi ja tietoon pohjaava tulkinta miksi alueita on järkevää yhdistää.
Esimerkiksi Tanskassa käydään nyt Tynkkysen mukaan keskustelua siitä, pitäisikö alueita olla nykyisen viiden sijaan enemmän.
– Siellä pohditaan, pitäisikö itse asiassa nyt olla enemmän alueita juuri sen takia, että on ehkä todettu, onko keskittäminen mennyt hiukan liian pitkälle.
Tynkkynen toivoisi, että Suomessa maltettaisiin odottaa ja seurata, kuinka hyvinvointialueuudistus todella pyörähtää käyntiin.
– Jos mietitään, kuinka iso härdelli hyvinvointialueiden luominen on ollut, en tiedä onko palveluiden näkökulmasta järkevää lähteä hämmentämään tätä soppaa lisää.
Videolla Marina Erhola kertoo, mikä olisi hänestä sopiva määrä hyvinvointialueita:
