Yhä useamman kunnan tai kaupungin hallinto toimii lukittujen ovien takana. Perusteena on huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta. Lisäksi kyseessä on palvelukulttuurin muutos.
Jaana Kainulainen,
Tanja Perkkiö
Uhkailua ja luvattomia kulkijoita. Näillä perusteilla kaksi itärajan läheisyydessä sijaitsevaa kaupunkia on päättänyt laittaa kaupungintalon ovet lopullisesti säppiin.
– Ikävä kyllä on ollut tilanteita ja liikkujia, joilla ei ole ollut asiaa olla kaupungintalolla. Eikä oikein ole saatu edes selville, ketä he ovat, kertoo Kiteen hallintopäällikkö Tuula Korpi.
Kiteen keskusta sijaitsee Pohjois-Karjalassa 20 kilometrin päässä Venäjän rajasta. Asiattomia liikkujia on jouduttu poistamaan kaupungin tiloista.
Loka-marraskuun vaihteessa Kiteen kaupungintalo siirtyy uuteen, turvallisempaan rakennukseen. Keskustan liikerakennukseen remontoiduissa tiloissa hallinto on toisessa kerroksessa lukkojen ja ajanvarauksen takana.
Myös 200 kilometriä pohjoisempana Nurmeksessa ovet suljetaan ulkopuolisilta. Nurmeksessa on niin ikään esiintynyt häiritsevää käytöstä. Sanomalehti Karjalaisen mukaan kaupungintalolla on ollut kuluvan vuoden aikana välikohtauksia, joissa kaupungin virkamiehiä on uhkailtu. Muutama vuosi sitten Nurmeksen kaupungintaloon kohdistui pommiuhka.
– Ei Nurmeksen kaupunki ole lintukoto. Suljemme ovet Nurmeksen kaupungin työntekijöiden turvallisuuden ja tietoturvan parantamiseksi, hallintojohtaja Leena Timonen kertoo.
Kuntaliitolla ei ole tiedossa laajamittaista häiriökäyttäytymistä tai uhkaa
Kiteen ja Nurmeksen kaupunkien mukaan myös yleinen turvallisuustilanne vaikuttaa tarpeeseen suojautua ja rajoittaa kulkua hallintorakennuksiin.
Kuntaliiton mukaan kysymys on yksittäistapauksista eikä voimakkaasta trendistä.
– Kuntaliitolla ei ole tiedossa, että Suomessa esiintyisi tällä hetkellä mitään poikkeavaa kuntiin kohdistuvaa häiriökäyttäytymisen aaltoa, toteaa Kuntaliiton kehityspäällikkö Ari Korhonen.
Uhka- ja väkivaltatilanteita kunnissa tutkittiin vuonna 2022, jolloin havaittiin, että uhka ja väkivaltatilanteiden määrä oli kasvanut sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Tuloksista ei noussut esiin ilmiötä, että väkivaltaa tai uhkaa kunnan johtoa tai hallinnon henkilöstöä kohtaan olisi tavallista enempää.
– Tämä on asia, jonka kanssa olemme koko ajan hereillä. Paikallinen demokratia on tärkeä suojata, Ari Korhonen toteaa.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan yhä useampi kunta tai kaupunki on rajoittanut liikkumista hallintorakennuksissaan.
Ari Korhonen tosin huomauttaa, että taustalla voi olla muitakin kuin turvallisuuteen liittyviä syitä kuten muutokset kuntien asiakaspalvelussa ja etätyöskentelyn yleistyminen.
