Alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys on alkanut. Vaalihuoneisiin voi tulla ruuhkaa, sillä äänestäminen kaksoisvaaleissa kestää tavanomaista kauemman.
Alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys on alkanut tänään.
Suomessa järjestetään nyt ensimmäiset valtakunnalliset tuplavaalit sitten vuoden 1996 euro- ja kuntavaalien. Kuntien keskusvaalilautakunnille kaksoisvaalit tarkoittavat monessa tapauksessa tuplatyötä.
Ainakin ennakkoäänestyksessä äänestäjän on syytä varautua siihen, että prosessi kestää tavallista pidempään.
Vaalipaikoilla voi olla jonoja
Käytännössä ennakkoäänestys sujuu äänestyskopissa asioinnin jälkeen näin: molempiin vaalilipukkeisiin lyödään leimat ja äänestäjä sulkee kummankin lipun oman vaalikuoreensa. Sen jälkeen virkailija merkitsee vaalitietojärjestelmään, että äänioikeudet on käytetty.
Lopuksi virkailija tulostaa vaalikohtaiset lähetekirjeet, jotka sekä äänestäjä että virkailija allekirjoittavat. Asiakirjat suljetaan kahteen eri lähetyskuoreen, kumpikin vaali omaansa.
Jyväskylän keskusvaalilautakunnan sihteeri Anu Leppänen ennakoi, että ennakkoäänestyspaikoilla ruuhkia voi olla enemmän, kuin muissa vaaleissa.
– Kovasti toivon, että äänestäjät ovat rauhallisia ja varaavat äänestämiseen aikaa, Leppänen sanoo.
Hän arvioi, että vaalipäivänä äänestys on nopeampaa. Silloin äänestyslippu pudotetaan suoraan uurnaan. Äänestämään pääsevät kaikki, jotka ovat jonossa vaalihuoneiden sulkemisen mennessä.
Pahviuurnat loppuivat kesken
Yksi tuplavaalien ongelma on vaaliuurnien riittävyys. Kunnilla on perinteisiä, vanerisia tai peltisiä vaaliuurnia vain rajallinen määrä.
Jos kuntavaalien ja aluevaalien lipukkeet halutaan erotella jo vaalihuoneessa, uurnat eivät riitä.
Oikeusministeriö on kehittänyt ratkaisuksi aluevaaleja varten pahvisen vaaliuurnan, joita kunnat ovat voineet tilata. Niiden suosio oli ennakoitua suurempaa ja uurnat loppuivat kesken.
Uurnapula ei kuitenkaan uhkaa demokratiaa, sillä kaksoisvaalien äänestyslipukkeet saa kerätä myös samaan vaaliuurnaan. Valkoiset kuntavaalilipukkeet ja violetit aluevaalilipukkeet erottuvat laskennassa värin perusteella, kertoo vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.
Vaaliuurnia ei saa ryhtyä itse askartelemaan, vaan niiden on oltava ministeriön suunnittelemia ja toimittamia.
– Ne ovat myös valtion kustantamia. Tuskinpa kunnat edes haluaisivat lähteä tekemään omia uurnia, koska sitten ne olisivat kunnan oma kustannus, Jääskeläinen sanoo.
Kunnat vastaavat vaalijärjestelyistä
Äänestysmenettelyssä voi olla kuntakohtaisia eroja.
Esimerkiksi Vantaalla äänestyspaikoilla on käytössä kahdet vaalikopit: toiset aluevaaleille ja toiset kuntavaaleille. Jyväskylässä molempien vaalien äänestys suoritetaan samassa kopissa.
Yhden kopin taktiikka tuo mukanaan uuden haasteen: molempien vaalien ehdokaslistat eivät mahdu perinteisen vaalikopin seinälle, joten niihin on täytynyt viritellä levike pahvista.
Miljoonien säästö
Haasteista huolimatta tuplavaalien järjestäminen kannattaa, uskoo vaalijohtaja Arto Jääskeläinen. Kunnat säästävät miljoonia euroja, kun vaaleja ei tarvitse järjestää kahteen kertaan.
Jääskeläisellä ei ole tarkkaa tietoa säästyvästä summasta, sillä kunnat ja hyvinvointialueet maksavat alue- ja kuntavaalien kustannukset pääosin itse.
Kustannukset ovat kuitenkin todennäköisesti samaa luokkaa kuin valtakunnallisissa vaaleissa, joista kunnille maksetaan korvaus. Esimerkiksi eduskuntavaalien hintalappu on yhteensä noin 18 miljoonaa euroa.
Jääskeläinen ei usko, että äänestäjät tai puolueetkaan toivoisivat useita peräkkäisiä vaaleja.
– Pikemminkin on käyty keskustelua siitä, onko nykyiselläänkin vaaleja vähän liikaa, Jääskeläinen sanoo.
