Itäisellä suomenlahdella elää rinnakkain makean veden ja suolaisen veden lajeja. Ympäristöministeriö esittää Itäsen Suomenlahden kansallispuiston laajentamista.
Ympäristöministeriö esittää Itäisen Suomenlahden kansallispuiston laajentamista 63 000 hehtaarilla. Alue on lähes kokonaan merta, ja sen omistaa valtio.
– Suojelu kannattaa. Meillä on jo nyt esimerkkejä miten Suomenlahti on puhdistunut suojelun tuloksena, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Maiju Lanki Metsähallituksesta.
Itäistä Suomenlahtea väijyvät silti monenlaiset uhat. Lähialueella vakuuttamattomat tankkerit kuljettavat Venäjälle öljyä. Haminassa taas ympäristöjärjestöt ovat tehneet töitä, jotta akkutehdas ei laskisi jätevettä mereen.
Uhkista riippumatta Maiju Lanki näkee Itäisen Suomenlahden suojelun hyvin tärkeänä.
– Saaristossa on suojaisia lahtia, joihin epäpuhtaudet eivät kulkeudu kovin helposti. Lisäksi pohjan kunto on jo parantunut viime vuosina, hän kertoo.
Se, että alue on kansallispuisto, mahdollistaa nykyistä enemmän suojelutoimia ja ehkäisisi tulevaisuudessa luonnolle haitallista toimintaa.
Kalastajilta kritiikkiä
Kaikki eivät kuitenkaan ole innoissaan kansallispuiston laajenemisesta. Virolahdella järjestettiin alkuviikosta yleisötilaisuus kunnan asukkaiden kuulemiseksi kansallispuiston laajennuksesta.
Suunnitelma herätti kritiikkiä.
– Ei kuulosta hyvältä. Paikalliset eivät voi kalastaa kuten ennen ja metsästys loppuu, sanoo Huovarin Kalastajain Avustus-seura ry:n puheenjohtaja Hannu Peltola.
Hän on huolestunut asiasta nimenomaan ammattikalastajien elinkeinon puolesta, kun valtaosa kunnan vesialueesta olisi tulevaisuudessa luonnonsuojelualuetta.
Suojelualueen laajennus on vasta valmisteilla, joten sitä koskevan lain lopullinen sisältö ei ole vielä tiedossa. Lähtökohta kuitenkin on, että alueella voisi kalastaa ja metsästää jatkossakin.
Metsästämistä voidaan kuitenkin rajoittaa joillakin kansallispuiston alueilla tai tiettyinä aikoina suojeluarvojen turvaamiseksi.
– Lisäksi luonnonsuojelulaki rajoittaa kansallispuistoissa rakentamishankkeita, merenpohjan ruoppausta, malminetsintää, kaivostoimintaa, tuulivoimarakentamista ja vesiviljelyä, listaa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Ilona Latsa.
Osa maankäytön kielloista jää teoreettiseksi, sillä osa toiminnasta on jo nykyisellään kiellettyä. Esimerkiksi tuulivoimaa ei alueelle voi rakentaa myöskään siksi, että alue on lähellä rajaa. Sen sijaan alueella retkeily ja veneily on Ilona Latsan mukaan jatkossakin sallittua.
Lajistoltaan alue on erityinen
Nykyiseksi kansallispuistoksi Itäisen Suomenlahden saaret asetettiin vuonna 1982.
– Meressä elävässä lajiyhteisössä on sekä makeanveden että suolaisen meren lajeja, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Maiju Lanki Metsähallituksesta.
Videolla Maiju Lanki kertoo, miksi Itäisen Suomenlahden merialuetta tulisi suojella.
Nämä lajit tekevät Itäisestä Suomenlahdesta ainutlaatuisen.
Nykyisellään Itäisen Suomenlahden kansallispuisto koostuu pelkistä saarista. Siksi kansallispuisto on Langin mielestä nykyisellään tynkä, sillä juuri meren vuoksi paikka on erityinen. Myös EU edellyttää merialueiden suojelutoimia.
Merivartioston toiminta jatkuisi entisellään
Kansallispuiston alue rajoittuu idässä Suomen ja Venäjän väliseen rajaan. Hanketta suunniteltaessa on otettu huomioon myös raja- ja merivartioston toiminta. Heillä on myös saaristossa omat tukikohtansa.
– Rajavalvonnan näkökulmasta asialla ei ole merkitystä. Rajavartiolaitos liikkuu alueella samalla tavalla kuin muuallakin Suomen alueella, kertoo Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja Ilja Iljin.
Mikäli alueelle tulisi metsästyksen tai kalastuksen rajoituksia, se voisi vähentää liikettä alueella. Tällöin myös valvontatyötä voisi olla hieman vähemmän.
Suurta vaikutusta kansallispuistostatuksella ei kuitenkaan merivartioston näkökulmasta ole. Merivartiosto valvoo kansallispuistossa myös kalastusta ja metsästystä, kuten muuallakin.
– Luonnonsuojelemisesta tässä on kyse, Iljin sanoo.
