Kalle Vehkaperä ei antanut lukihäiriön estää: pääsi lääkikseen ammattikoulupohjalta

Ihmiset alkoivat kiinnostaa Kalle Vehkaperää enemmän kuin koneet. Näin sähköautomaatioasentajasta ja insinööristä tuli lääketieteen opiskelija.

Lukihäiriön kanssa ponnistaminen ammattikoulupohjalta lääketieteen opiskelijaksi ei ole ihan helppo temppu. Sen oululainen Kalle Vehkaperä, 29, on kuitenkin tehnyt.

– Tiedostan, että olen joutunut tekemään paljon enemmän töitä kuin muut. Se on ollut yhdistelmä kovaa työtä ja tuuria, hän sanoo.

Hän ei ole yksin.

Kuntoutussäätiön erikoistutkijan Johanna Korkeamäen mukaan yli seitsemän prosenttia ammattikorkeakoulujen opiskelijoista kertoo oppimisvaikeuksistaan. Yliopisto-opiskelijoissa naisten prosentti on 4,8, miesten 3,8. Lukivaikeus on oppimisvaikeuksista yleisin.

Vehkaperä opiskelee nyt lääketiedettä kolmatta vuotta. Opinnot etenevät aikataulussa. Tällä hetkellä ajatuksissa on fysiatriaan erikoistuminen. Fysiatriassa hoidetaan tuki- ja liikuntaelinsairauksia.

Toisella yrittämällä lääkikseen

Alakoulussa Kalle Vehkaperän oli vaikea oppia kunnolla lukemaan. Vanhemmat järjestivät hänelle puheterapiaa. Se auttoi.

Aikuisiällä lukivaikeus näkyy lukunopeudessa. Hitaus parantaa tarkkuutta.

Vehkaperä valitsi peruskoulun jälkeen ammatillisen koulutuksen. Hän valmistui ensin sähköautomaatioasentajaksi ja armeijan jälkeen ammattikorkeakoulusta vuonna 2019 automaatioinsinööriksi.

– Totesin opintojen loppupuolella, että ihmiset kiinnostavat minua enemmän kuin laitteet, hän sanoo.

Tuon ajatuksen saattelemana Vehkaperä opiskeli personal traineriksi. Koronapandemia jumitti sen alan työskentelymahdollisuuksia.

Lopulta hän pääsi opiskelemaan lääketiedettä. Kaksi yrityskertaa riitti.

Sitä ennen piti syventyä fysiikan, kemian ja biologian lukion oppimääriin, hakea vauhtia valmennuskurssilta ja tehdä lujasti töitä.

Opintoihin voi saada yksilöllisiä järjestelyjä

Vehkaperä on hyödyntänyt ja kehitellyt tekniikoita opiskeluunsa.

– Intervalliharjoittelussa isot asiat opiskellaan pienemmissä palasissa. Käytän myös kääntökortteja, joissa toisella puolella saattaa lukea vaikka lääkeaine ja toisella puolella kerrotaan, mitä se lääke tekee, hän selventää.

Oulun yliopiston Oppimisen tuen ja hyvinvoinnin keskuksesta kerrotaan, että opiskelija voi terveydellisin perustein hakea yksilöllisiä opintojärjestelyjä opintojensa suorittamiseen ja arviointiin liittyen. Perusteina niille voivat olla esimerkiksi kuulo-, näkö- tai muut aistivammat, luki- tai paniikkihäiriö, ADHD tai autisminkirjon ominaisuus.

Tuki voi olla sitä, että opiskelija saa tentin tekemiseen tai kurssitöiden palauttamiseen lisäaikaa. Näihin järjestelyihin tarvittavien suositusten hakeminen on kasvanut vuosittain.

Opiskelijoita tuetaan muun muassa asiantuntijoiden neuvoilla, yksilöohjauksella, esimerkiksi opiskelutekniikoihin tutustuttavilla työpajoilla sekä digitaalisilla apuvälineillä.

Vehkaperän opinnot etenevät aikataulussa, mutta menestys on välillä ollut vaihtelevaa. Joitakin kursseja on pitänyt uusia.

– Yrityksen ja erehdyksen kautta olen päässyt kaikesta läpi, hän sanoo.

Kohtalotovereitakin löytyy: muun muassa hänen kurssinsa priimuksella on lukihäiriö. Vehkaperä näkeekin huojentavana sen, että haaste ei ole este onnistumiselle.

– Omasta tilanteesta pitää tehdä mahdollisimman hyvä. Ei pidä antaa ennakko-oletuksen kuten oppimisvaikeuden määrittää loppuelämää, hän sanoo.