Suomi käy ilmastokokouksissa lupaamassa uutta ilmastorahaa köyhille maille, mutta leikkaa sitä omasta budjetistaan monin verroin tätä enemmän.
Näin kävi sekä tiistaina alkaneessa Bakun ilmastokokouksessa Azerbaidžanissa että vuosi sitten Dubain ilmastokokouksessa Arabiemiraateissa.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi Bakussa uutisen, että Suomi antaa lisää ilmastorahoitusta kaikkein köyhimmille maille. Stubb puhui tiistaina muiden valtionjohtajien tavoin kokouksen avajaistilaisuudessa, joka avasi Bakun kaksiviikkoiset neuvottelut.
Stubb mainitsi saarivaltiot, joiden elinoloja ilmastokriisi uhkaa akuuteimmin merenpinnan nousun vuoksi.
Kyse on rahastosta nimeltä Systematic Observations Finance Facility (SOFF), johon Suomi aikoo Stubbin mukaan laittaa kolme miljoonaa euroa. Rahalla haavoittuvimmat maat voivat hankkia esimerkiksi järjestelmiä sään ja sen ääri-ilmiöiden, kuten tulvien, havaitsemiseen ajoissa.
Myös pääministeri Petteri Orpo (kok.) teki vastaavan rahalupauksen avajaispuheessaan Dubain kokouksessa Arabiemiraateissa. Hän sanoi Suomen maksavan kolme miljoonaa dollaria tuolloin vasta perustettuun, ilmastotuhoja korvaavaan rahastoon.
Presidentin ja pääministerin lupaukset juhlapuheissa ovat ristiriidassa Suomen hallituksen käytännön toimien kanssa. Orpon johtama hallitus leikkaa kokonaisuudessa moninkertaisesti rahaa köyhien maiden ilmastotyöltä.
Kehitysjärjestöt laskivat tuoreessa raportissaan, että nykyhallitus tekee ilmastorahoihin satojen miljoonien leikkaukset kautensa aikana.
Suuri osa Suomen leikkauksista kohdistuu vihreään ilmastorahastoon, joka on Pariisin ilmastosopimuksen kannalta keskeisin rahoituskanava. Esimerkiksi köyhät Afrikan maat käyttävät rahastoa päästöjen vähentämiseen eli käytännössä fossiilisen energian korvaamiseen puhtaalla energialla.
Suomi tiputtaa omaa panostaan sadasta miljoonasta 60 miljoonaan. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps) kertoi leikkauksista vuosi sitten.
Suomi vain palautti perumansa
Suomi on aiemminkin antanut rahaa köyhimpien maiden SOFF:n, mutta viime vuonna rahat päätyivät leikkuulistalle.
Stubbin lupaama potti tarkoittanee käytännössä aiemmin leikattujen rahojen palauttamista.
– SOFF on ollut Suomen tuen piirissä. Nyt tässä vain peruttiin suunnitelma tuen päättämisestä, vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto Suomen lähetysseurasta tulkitsee presidentin lupausta. Hän seuraa neuvotteluja parhaillaan Bakussa.
Humalisto pitää Stubbin lupausta oikeansuuntaisena. Hän kuitenkin moittii Suomea kaksinaismoralismista.
Kaikki rahaan liittyvät peliliikkeet korostuvat juuri Bakussa, jossa ilmastorahoitus on kuumimman väännön kohteena. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan maiden pitäisi päättää Azerbaidžanissa uudesta tavoitteesta ilmastorahoitukselle.
Voimassa on vanha, vuonna 2009 päätetty tavoite. Sen mukaan teollisuusmaiden piti maksaa kehittyvien maiden ilmastotoimiin 100 miljardia dollaria vuodessa.
Tavoite saavutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2022. Humalisto pitää rahalupauksen lunastamista länsimaiden neuvotteluvalttina Bakun kokouksessa.
EU on jäsenmaineen tällä hetkellä maailman suurin ilmastorahoittaja. Rahoituksen määrä on pääsääntöisesti kasvanut.
– Suomi menee eri suuntaan. Tämä on hyvä esimerkki vapaamatkustamisesta, Humalisto sanoo.
Kiina löi pöytään huiman rahavaateen
Bakussa rahavääntö kilpistyy Kiinan ja köyhien maiden sekä EU:n välille. Yhdysvallat on väistynyt kärkikahinoista Trumpin valinnan myötä.
Humalisto kertoo kokouksen tärkeimmän eli rahoitusneuvottelun alkaneen tyrmistyneissä tunnelmissa keskiviikkona aamulla.
Kiina ja ja kehittyvien maiden G77-ryhmä toivat pöytään esityksen uudesta ilmastorahoitustavoitteesta. Summa oli huima, 1,3 biljoonaa dollaria.
G77 koostuu muun muassa Etelä-Amerikan ja Afrikan maista.
Rahan huomattavasti nykyistä suurempi tarve on ollut jo aiemmin tiedossa. Huolestuttavaa neuvottelujen kannalta on sen sijaan, että Kiina ja muut vaurastuneet kehitysmaat vaativat esityksessään, että ne pysyisivät rahansaajien leirissä maksajan sijaan.
– Kamalat neuvottelut alkamassa, itku meinaa tulla, Humalisto kommentoi pattitilannetta.
Argentiina pakkasi jo laukkunsa
EU:lle Kiinan ja esimerkiksi Saudi-Arabian kaltaisten maiden osallistuminen rahoitukseen voi olla tällä kertaa kynnyskysymys ilmastokokouksen sopuun.
Yhdysvalloilta tuskin saadaan lähivuosina rahalupauksia. EU-maat taas eivät ole yhtä innokkaita paikkaamaan Yhdysvaltain jättämää aukkoa rahoitukseen kuin Trumpin ensimmäisellä kaudella.
Lisäksi kyse on periaatteesta. EU on jo vuosia yrittänyt murtaa Pariisin ilmastosopimukseen kirjatuttua jakoa maksajiin ja saajiin.
Sopimuksen mukaan kaikki maailman maat ovat kyllä vastuussa päästöjen vähentämisestä, mutta rahoituksessa pätee vanha jako ajalta ennen sopimusta. Siinä kehitysmailla ei ole rahoitusvelvoitetta, vaan ne saavat taloudellista tukea rikkailta teollisuusmailta.
Vaurastuneet, uudet taloudet eli Kiina ja öljyvaltiot, luetaan kuitenkin Pariisin sopimuksessa yhä kehitysmaihin.
Humaliston mielestä tilanne kertoo, että EU on epäonnistunut ilmastodiplomatiassaan.
– Jokin siinä ei toimi, kun EU:n aloitteille ei vieläkään kuulu kehittyvien maiden ryhmistä tukea. Lännen rivien rakoillessa Trumpin valinnan myötä uusien liittolaisuuksien muodostaminen olisi EU:lle entistä tärkeämpää, Humalisto sanoo.
Kokouksen alun dramatiikkaa lisäsi keskiviikkona, kun Argentiina päätti vetää neuvottelijansa pois Bakun ilmastokokouksesta.
Käsky neuvottelijoille tuli presidentti Javier Milein hallinnolta. Äärioikeistolainen Milei tunnetaan muun muassa ilmastodenialismistaan. Hän on myös tukenut Trumpia, joka taas on ilmoittanut oman maansa eroavan koko ilmastosopimuksesta.
Argentiinan edustajat eivät kommentoineet eilen, kaavaileeko Milei samaa.
