Tuoreen, keväällä julkaistun tutkimuksen mukaan uusi, kolmeen testiin perustuva eturauhassyövän seulontamenetelmä vaikuttaa lupaavalta.
Eturauhassyöpä on suomalaisten miesten ylivoimaisesti yleisin syöpä, jonka riskitekijä on esimerkiksi korkea ikä.
Uusi seulontamenetelmä yhdistää käytännössä kaksi verikoetta ja magneettikuvausta. Se löytää paremmin hoitoa vaativia eturauhassyöpiä kuin nykyisin yksittäisen potilaan diagnostiikassa ja seulonnassa käytössä oleva PSA-testi.
Uusi menetelmä yrittää parantaa seulonnan hyötyjen ja haittojen välistä suhdetta
Eturauhassyövän seulontaa on tutkittu Suomessa paljon.
Aiempi 1990-luvulla alkanut tutkimus perustui verestä mitattavaan PSA-testiin. Tuolloin tutkitun seulontamenetelmän haittana oli, että sen seurauksena todettiin paljon hyvänlaatuisia ja hyvin hitaasti eteneviä syöpiä, joita kuitenkin tutkittiin ja hoidettiin menetelmillä, jotka saattoivat aiheuttaa haittoja potilaille. Näin hoitoon liittyvät haitat ylittivät seulonnan hyödyt.
– Uusi seulontamenetelmä tuottaa parempia tuloksia siinä mielessä, että menetelmällä löydettiin paljon aggressiivisia hoitoa vaativia syöpiä ja vähän kilttejä tapauksia, jotka eivät vaadi hoitoa. Eli tulokset viittaavat siihen, että se tuottaa enemmän hyötyjä ja vähemmän haittoja, toteaa Tampereen yliopiston epidemiologian professori ja eturauhassyövän tutkimuskeskuksen johtaja Anssi Auvinen.
Tutkimus käynnistyi vuonna 2018 ja se on suurin tällä hetkellä käynnissä oleva eturauhassyöpätutkimus maailmalla. Ensimmäisessä vaiheessa seulontaan kutsuttiin vuonna 2018 65 000 miestä. Nyt tutkimus laajenee 115 000 mieheen. Tutkittavat ovat Helsingistä, Tampereelta sekä näiden kaupunkien lähialueilta.
Eturauhassyövän seulontatutkimus selvittää onko seulonnalla mahdollisuutta vähentää syövän aiheuttamia kuolemia ja samalla vaarattomien syöpämuotojen ylidiagnosointia.
Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa, pystyykö uusi menetelmä vähentämään eturauhassyöpäkuolleisuutta, muistuttaa Auvinen.
– Koko väestön kattavan seulonnan pystyttäminen maksaa miljoonia ja ylläpitäminen miljoonia joka vuosi. Tällaisen resurssin käyttäminen ilman pitävää näyttöä ei ole perusteltua, Auvinen sanoo.
Tuloksia vasta vuosien päästä
Seulontatutkimus jatkuu vielä vuosia. Eturauhassyöpäkuolleisuuden aleneminen arvioidaan ensimmäistä kertaa kymmenen vuoden seurannan perusteella.
– Lopulliset tulokset saadaan siinä vaiheessa, kun meillä on 15 vuotta seurantaa. Kestää vielä viisi vuotta ensimmäisiin arvioihin.
Auvisen mukaan kaikki syöpäseulonnat ovat epätarkkoja. On myös olemassa syöpätyyppejä, joista on osoitettu, ettei seulonnasta ole hyötyä.
– Tällä hetkellä vasta selvitämme, kuuluuko eturauhassyöpä niihin syöpiin, joita kannattaa tai ei kannata seuloa, toteaa Auvinen. Hänen mukaansa on liian yksioikoista ajatella, että pelkkä seulontojen käynnistäminen poistaisi eturauhassyövän aiheuttamat ongelmat.
Yleisin miesten syöpä
Eturauhassyöpään sairastuu joka vuosi Suomessa noin 5 000 miestä ja siihen kuolee vuosittain noin 900 miestä. Alle 40-vuotiailla syöpä on hyvin harvinainen, mutta se yleistyy 55 ikävuoden jälkeen ja on pääasiassa iäkkäiden, yli 70-vuotiaiden miesten tauti.
Väestön vanhetessa syöpien määrä tulee lisääntymään merkittävästi. Proscreen-eturauhassyöpätutkimuksessa seulotaan 50-69-vuotiaita miehiä.
– Emme tiedä varmuudella tällä hetkellä, että mikä on se sweet spot, minkä ikäisiä miehiä meidän tulisi seuloa. Täytyy olla riittävästi odotettavissa olevaa elinaikaa, että seulonnasta ehtisi olla hyötyä. Jos seulotaan 90-vuotiaita miehiä, ei siinä ole mitään mieltä. Jos seulotaan 30-vuotiaita miehiä, on syövän todennäköisyys hyvin pieni, toteaa Helsingin yliopiston urologian professori Antti Rannikko.
Tapausmäärien noususta huolimatta syöpäkuolleisuus on kääntynyt 2000-luvulla laskuun ja arvion mukaan eturauhassyöpädiagnoosin saaneista miehistä vain joka kymmenes kuolee eturauhassyöpään.
Ylidiagnostiikka voi olla haitallista
Professorin Antti Rannikon mukaan eturauhassyöpä voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri tyyppiin.
– Siihen kuuluvat ikääntymiseen liittyvät muutokset, joita emme koskaan edes haluaisi todeta ja joista ei ole mitään haittaa miehelle. Sitten ovat äärimmäisen tappavat eturauhasyövän muodot. Kolmantena on suuri, harmaa massa eturauhassyöpiä, jotka pitää pystyä toteamaan ja hoitamaan, että potilaille ei tule oireita niistä.
Eturauhassyövän hoito on kehittynyt viimeisen 20–30 vuoden aikana. Uusia hoitomuotoja ja lääkkeitä kehitetään.
Edelleenkin ensimmäisen vaiheen hoitoja, paikallisessa ja parannettavassa syövässä, ovat leikkaus tai sädehoito. Hitaasti etenevää ja vaaratonta leviämätöntä syöpälöydöstä ei käytännössä hoideta lääkkein tai leikkauksin, vaan hoitona on pelkkä seuranta.
– Meidän pitäisi pystyä ennustamaan entistä paremmin, mitkä syövistä pitää hoitaa ja parantaa diagnostiikkaa ja seulontaa, Rannikko sanoo.
Asiantuntijoiden mukaan syöpähoidot kuten sädehoito, hormonilääkkeet tai leikkaus voivat aiheuttaa elämänlaatuun enemmän haittoja kuin itse syöpä.
Eturauhassyöpään kehitetyt uudet lääkkeet ovat osoittautuneet Rannikon mukaan erittäin tehokkaiksi. Myös kohdennettuja biologisia hoitoja kehitetään.
– Yhä useammin tutkimme, onko pitkälle edennyttä syöpää sairastavalla potilaalla sellainen geenimuutos, johon uusi lääke sopii.
Tutkimustuloksia kertyy koko ajan lisää ja ne parantavat eturauhassyöpäpotilaiden ennustetta, sanoo Rannikko.
Ympäristötekijöiden kuten ruokavalion vaikutuksesta ei ole selkeää näyttöä. Lihavuus sekä runsas rasva ja liha vaikuttavat kuitenkin liittyvän huonon ennusteen eturauhassyöpään.
