Tutkijat ovat havainneet, että musiikkiharrastus on erityisen tehokas keino keskittymiskyvyn kehittämiseen.
Tutkijoiden mielestä soittoharrastus voisi ratkaista nykyajan keskittymisongelmat.
Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan lyhytjännitteinen toiminta, kuten lyhyiden videoiden katselu ja somejulkaisujen selaaminen, voi heikentää pitkään jatkuessaan tarkkaavaisuutta.
Pelkkä kehotus kännykän käytön vähentämisestä ei välttämättä toimi, koska huonosta tavasta eroon pääsemiseksi tilalle tarvitaan yleensä jotain muuta.
Myös oppimiskyky paranee
Tutkijat ovat havainneet, että musiikkiharrastus on erityisen tehokas keino keskittymiskyvyn kehittämiseen, koska se vaatii nopeutta ja tarkkaavaisuutta.
– Se toisi niitä pitkäkestoisemman tarkkaavaisuuden taitoja, joita kännykällä notkuminen on ehkä heikentänyt. Soittaminen on tarkkaavaisuudelle erittäin vaativa harrastus. Siinä pitää katsoa nuotteja, muistaa missä kohdassa ollaan menossa ja soittaa, Minna Huotilainen sanoo.
Soittaessa huomio pitää pystyä keskittämään tekemiseen, mutta sitä pitää myös pystyä vaihtelemaan yksityiskohtien ja kokonaisuuden välillä.
– Toisaalta keskitytään yksittäisiin nuotteihin, mutta samaan aikaan pitää kuitenkin olla myös käsitystä koko teoksesta, Huotilainen sanoo.
Soittaminen parantaa Minna Huotilaisen mukaan myös oppimiskykyä. Tutkimuksissa on todettu, että musiikkia harrastavat lapset kehittyvät muita nopeammin tehtävissä, joissa pitää opetella uusia asioita tai esimerkiksi poimia tietoja kuuntelemistaan luennoista.
Nuoret viulistit uskovat harrastuksen hyötyihin
Lappeenrannan musiikkiopistossa viulunsoittoa harrastava 10-vuotias Olivia Tikka uskoo, että soittoharrastus parantaa tarkkaavaisuutta.
– Se on varmaan totta. Olen itse musiikkiluokalla, ja meidän luokallamme on tosi hyvä keskittymiskyky verrattuna muihin luokkiin. Tunneilla jokainen pystyy keskittymään pitkään samaan asiaan ja uusiin asioihin, Tikka kertoo.
Samoilla linjoilla on myös 14-vuotias viulisti Paju Ropponen. Hän on soittanut viulua kahdeksan vuotta.
– Minulle on varmasti tapahtunut niin, että soittoharrastus on parantanut oppimiskykyä ja muita kykyjä, Ropponen sanoo.
Paju Ropposen mukaan soittaessa pitää olla koko ajan tosi tarkkana.
– En hirveästi ajattele mitään muuta kun soitan. Siinä pitää lukea nuotteja ja ajatella sormituksia.
Viulunsoiton lehtori: Lasten keskittymiskyky on huonontunut
Yli 20 vuotta viulunsoittoa Lappeenrannan musiikkiopistossa opettanut Marjukka Pola on huomannut nykylasten keskittymiskyvyn huonontuneen vuosien takaisesta.
– 20 vuotta sitten lapset olivat ehkä enemmän samankaltaisia keskenään, ja keskittymiskyky oli parempi. Silloin pystyttiin tekemään tunneilla ihan vaan sitä viulunsoittoa, Pola kertoo.
Oppilaiden keskittymiskyvyn heikkeneminen on vaatinut uudenlaisia opetustapoja.
– Nykyään joutuu houkuttelemaan ja jaksottamaan opetusta. Joillakin keskittymiskyky kestää minuutin, ja sitten sitä ei vain ole enempää. Se aika tehdään sitten töitä, ja koitetaan keksiä jotain leikkimistä väliin. Sitten otetaan taas viulu, ja koitetaan soittaa, Marjukka Pola kertoo.
Harrastuksen mittaan keskittymiskyky kuitenkin paranee.
– Uskon, että ainakin pienillä lapsilla muutoksia alkaa näkyä jo vuodessa.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
