Kännykän ja digilaitteiden liiallinen käyttö voi lisätä lasten likinäköisyyden riskiä

Ruutuaika eli aika kännykän, tietokoneen ja muiden digitaalisten laitteiden parissa saattaa tuoreen meta-analyysin mukaan suurentaa likinäköisyyden riskiä lapsilla.

Meta-analyysi kokosi yhteen tuloksia 45 tutkimuksesta ja tulokset perustuvat lähes 340 000 keskimäärin yhdeksänvuotiaan lapsen tietoihin.

Analyysin mukaan tunnin päivittäinen lisäys ruutuaikaan oli yhteydessä likinäköisyyden todennäköisyyden kasvamiseen 20 prosentilla. Tämä viittasi tutkijoiden mukaan siihen, että turvallinen päivittäinen ruutualtistus lapsilla voisi olla alle tunti päivässä.

Suomessa likitaittoisuutta eli myopiaa on arviolta muutamalla prosentilla 7–8-vuotiaista lapsista. Aasiassa jopa 80 prosenttia koululaisista on likitaittoisia, eli he eivät näe terävästi kauas.

– Tilanne on Suomessa varsin samanlainen kuin viisi tai kymmenen vuotta sitten. Likitaittoisuus on yleistynyt, mutta Euroopassa tai Pohjoismaissa ei ollenkaan samaa vauhtia kuin Itä-Aasiassa, kuvailee silmätautien erikoislääkäri ja professori Tero Kivelä Helsingin yliopistosta.

Varusmiehiä koskevassa aiemmassa tutkimuksessa on todettu, että noin joka neljäs varusmies on likinäköinen. Tuoreelle suomalaislapsia koskevalle tutkimukselle olisi Kivelän mukaan tilausta.

– Tätä ei ole viime vuosina tutkittu systemaattisesti. Tutkimukselle epäilemättä olisi kysyntää tällä hetkellä.

Ruutuajan lisäksi muukin lähityö ja lähelle katsominen, kuten lukeminen ja kirjoittaminen, lisäävät likinäköisyyden todennäköisyyttä.

Aiemmissa tutkimuksissa on todettu ruutuajan ja lähelle katsomisen lisäävän likinäköisyyden riskiä, mutta tähän asti on ollut niukemmin tietoa siitä, missä ajassa katsominen muuttuu haitalliseksi. Uusi tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että ruutuajan määrällä on merkitystä.

Analyysin perusteella likinäköisyyden riski kasvoi ruutuajan kasvaessa tunnista neljään tuntiin.

Lähelle katsominen on myös hieman erilaista, kun lapsi lukee kirjaa tai kun hän katsoo kännykkää. Asiantuntijan mukaan sillä, kuinka läheltä katsotaan ja kuinka monta tuntia päivässä, on vaikutusta.

– Näyttö on pienempi ja teksti on usein pienempää, ja sen takia sitä katsotaan lähempää kuin tekstiä paperilla. Lisäksi kirja ei koukuta samalla tavalla kuin matkapuhelimen selaaminen.

Myös ulkoilulla ja erityisesti ulkona saatavalla valon määrällä on merkitystä likitaittoisuuden ehkäisemisessä.

– Yksinkertaisin keino on ulkonaoloajan lisääminen 7–18-ikävuoden välillä. Juuri siihen pitäisi tunnin ruutuajan vähennys kohdistaa.

Lasten likinäköisyyteen voidaan vaikuttaa

Kivelän mukaan nuoruusiän likitaittoisuus johtuu siitä, että silmä kasvaa pitemmäksi kuin pituuden taittovoimaan nähden tulisi olla.

Lasten likinäköisyyden etenemistä voidaan nykyään hidastaa myös erikoisvalmisteisilla silmälasilinsseillä tai silmätipoilla, jotka voivat hidastaa likinäköisyyden etenemistä. Sekä linssien tehosta että silmätippojen tarpeellisuudesta on kuitenkin eri näkemyksiä asiantuntijoiden parissa.

On havaittu, että lääkeaine atropiini hyvin laimeana liuksena hidastaa silmän pituuskasvua. Silmätippojen käyttö likinäköisyyden hidastamisessa on edelleen kokeellista, eivätkä tipat ole missään maassa hoitosuosituksena.

– Niitä täytyy käyttää vuosia, ei viikkoja eikä kuukausia. Pieni osa allergisoituu atropiinille ja joutuu lopettamaan sen käytön, sanoo Kivelä.

Silmätippojen käytön päättyessä likinäköisyyden eteneminen jatkuu.

– Kun tippojen käyttö lopetetaan, likitaitteisuus alkaa edetä taas nopeammin kuin tiputushoidon aikana.

Valo taittuu silmässä eri tavalla kohtisuoraan silmään tullessaan ja viistosti silmään tullessaan. On tutkimusnäyttöä siitä, että jos kuva on epäterävä silmän reunalla, samalla kun se on terävä silmän katselualueella, silmän pituuskasvu vauhdittuu.

Tämän teorian perusteella on ryhdytty valmistamaan erikoissilmälaseja, jotka keskialueella toimivat tavallisen silmälasin tapaan, mutta linssin reunaosa taittaa valoa tavallisia laseja voimakkaammin. Erikoissilmälasien on Kivelän mukaan havaittu hidastavan silmän pituuskasvua.

– Voisin kuvitella, että on helpompi käyttää silmälaseja kymmenen vuotta, kun tiputtaa joka päivä tippoja silmään kymmenen vuotta. Mutta erikoissilmälasit tietysti maksavat.

Likinäköisyys ei ole sairaus, mutta voimakas likinäköisyys voi aiheuttaa haittoja myöhemmällä iällä. Likinäköisyyteen liittyy esimerkiksi suurentunut riski sairastua harmaakaihiin nuorempana ja silmänpaineen nousuun eli glaukoomaan.

Lisäksi voimakas likinäkö voi aiheuttaa nuorille aikuisille verkkokalvon irtoamista ja verkkokalvon tarkan näön alueen rappeumaa.