Helsingin yliopiston elektroniikan tutkimuslaboratoriossa kuuluu korkea sirinä. Ultraääni tekee työtään tietokoneesta poistetun, vesiastiaan upotetun kullatun muistikamman kimpussa.
– Ultraääni saa aikaan pikkuruisia kuplia, jotka vasaroivat kultaa muistikammasta irti, kertoo väitöskirjatutkija Axi Holmström.
Kulta irtoaa mikroskooppisen pieniksi hipuiksi veteen, josta se voidaan kerätä talteen jatkokäyttöä varten. Kullan kierrättäminen on tärkeää, koska maailman kultavarannot uhkaavat loppua.
– Nykytahdilla luonnosta löytyvät kultavarannot loppuvat noin 15–20 vuoden sisällä, Holmström sanoo.
Kultaa käytetään monien laitteiden virtapiireissä, koska se johtaa hyvin sähköä eikä hapetu. Kultaa on muun muassa kännyköissä, tableteissa, tietokoneissa ja pelikoneissa.
Maailmassa syntyy yli kuusikymmentä miljoonaa tonnia elektroniikkajätettä vuosittain. Vain viidesosa siitä kierrätetään.
– Loput laitetaan roskavuoriin, eli ne vaan jätetään luontoon.
Vuoteen 2030 mennessä elektroniikkajätteen määrän arvioidaan kasvavan vielä 20 miljoonalla tonnilla Holmströmin mukaan.
Ideasta on pitkä matka markkinoille
Nykyään kierrätetystä kullasta 85 prosenttia saadaan irti piirilevyistä pyrometallurgian ja hydrometallurgian avulla. Nämä menetelmät ovat haitallisia ympäristölle, koska niissä käytetään myrkyllisiä kemikaaleja ja ne tuottavat vaarallisia päästöjä.
Helsingin yliopiston kehittämässä Futumine-menetelmässä kulta irrotetaan ympäristöystävällisesti vain veden ja ultraäänen avulla.
Menetelmä on kuitenkin vasta kehitysvaiheessa. Tällä hetkellä se on liian hidas teolliseen käyttöön.
Hanke on saanut rahoitusta tutkimukseen Suomen akatemialta ja kaupallistamiseen Business Finlandilta.
Helsingin yliopistolla Futumine-hanketta vetää fysiikan laitoksen professori Ari Salmi.
Hän kertoo, että yliopistolla kehitetyn idean saattaminen markkinoille kestää useita vuosia.
– Ideasta menee pari vuotta siihen, että tehdään ensimmäinen testilaitteisto. Voi mennä vielä kolmesta viiteen vuotta, että se saadaan toimimaan kunnolla.
Kun keksintö todella toimii, se voidaan kaupallistaa esimerkiksi perustamalla yritys tai lisensoimalla teknologia toiselle yritykselle, jonka kanssa kultaa irrotetaan palveluna yhteistyössä.
Futumine-hankkeesta voi tulla yritys, kun sen Business Finlandilta saama rahoitus päättyy parin vuoden kuluttua.
Sitä varten Futuminen pitää saada sijoittajat uskomaan idean kaupallisiin mahdollisuuksiin.
Slushissa keksinnöt, yritykset ja sijoittajat kohtaavat
Keskiviikkona Futuminen tutkijat esittelevät hankkeensa maailmalle Helsingin sijoittajatapahtuma Slushissa. Futumine ei vielä etsi rahoitusta vaan hakee palautetta sijoittajilta: miten menetelmää kannattaisi näiden mielestä kehittää ja kaupallistaa.
Tutkijoilla on hyvät mahdollisuudet saada Slushissa näkyvyyttä, sillä tapahtuma tuo Helsinkiin ennätysmäärän sijoittajia.
Tänä vuonna myös kestävän kehityksen start up -yrityksiä on mukana aiempaa enemmän, kertoo Slushin toimitusjohtaja Aino Bergius.
– Niitä on muun muassa energia-, ilmasto-, tiede- ja avaruusteknologian aloilta. Tämä kuvaa sitä, minkälaisia kasvuyrityksiä tällä hetkellä rakennetaan, mutta myös rahoitetaan.
Vastuullisuus kiinnostaa sijoittajia
Bergiuksen mukaan sijoittajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota ympäristöystävällisiin ja vastuullisiin yrityksiin.
– Tämä trendi heijastaa laajempaa siirtymää kohti vastuullisempia liiketoimintakäytäntöjä ja sijoitusstrategioita.
Myös Pääomasijoittajien yhdistyksen ESG- ja lakiasiainjohtaja Suvi Collin on havainnut, että vastuullisuus kiinnostaa monia sijoittajia.
ESG on lyhenne englannin kielen sanoista environmental, social ja governance. Se tarkoittaa ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja vastuulliseen hallintotapaan liittyviä asioita.
– Yritykset, joiden toiminta liittyy vihreään ja kestävään siirtymään, ovat äärimmäisen kiinnostavia sijoittajille, Collin sanoo.
Aallonpohjasta ylöspäin
Viimeajat ovat kuitenkin olleet taloudellisesti vaikeita kaikkien alojen rahoitusta etsiville start up -yrityksille.
– Rahoituksen hankkiminen on tällä hetkellä paljon vaikeampaa kuin kaksi vuotta sitten, Collin kertoo.
Muut sijoittajat tarkoittavat muun muassa korporaatioita, family officeja, enkelisijoittajia ja joukkorahoitusyhtiöitä.
Collinin mukaan aallonpohja on saavutettu ja sitä seuraa käänne parempaan.
– Meidän jäsenemme eli pääomasijoittajat odottavat, että seuraava puolivuotiskausi tulee olemaan parempi.
