Kansalaisten huoli kotimaan turvallisuudesta on kasvanut Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Se näkyy myös epäilyttävästä toiminnasta tehtyjen ilmoitusten määrässä.
Suomalaiset tekevät poliisille ja muille viranomaisille vuosittain tuhansia ilmoituksia tärkeään infrastruktuuriin kohdistuvasta epäilyttävästä toiminnasta. Yhteydenottojen määrä kasvoi merkittävästi alkuvuonna 2022 Venäjän aloitettua voimakkaan hyökkäyksen Ukrainaan, ja kasvu jatkuu edelleen.
Pelkästään Suojelupoliisi saa kansalaisilta ilmoituksia yli kaksinkertaisesti verrattuna aikaan ennen täysimittaista sotaa. Tänä vuonna kontakteja on tullut alkusyksyyn mennessä noin kymmenen prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Yhteydenottoja tekevät aiempaa enemmän myös kriittisen infran omistajat tai haltijat. Esimerkiksi energiakonserni Fortum kertoi hiljattain, että yhtiöön kohdistuu runsaasti kyberhyökkäyksiä sekä epäilyttävää liikehdintää.
Tavallisimmin Poliisille ja Suojelupoliisille tulevat ilmoitukset liittyvät havaintoihin henkilöistä, ajoneuvoista tai drooneista kriittisen infrastruktuurin eli esimerkiksi vesi- tai sähkölaitosten läheisyydessä. Poliisin tietoon tulee myös havaintoja valokuvaamisesta, murtautumisista tai ilkivallasta kriittisen infrastruktuurin kohteisiin.
Useimmiten taustalla on tavanomainen rikollisuus
Sekä Suojelupoliisi (Supo) että Keskusrikospoliisi (KRP) huomauttavat, että ilmoitusten määrän kasvu ei välttämättä kuvaa uhkien todellista vaikuttavuutta. Uutiset maailman tapahtumista lisäävät yhteydenottoja nopeasti.
– On luonnollista, että nyt esimerkiksi ilkivallanteot huomataan herkästi ja niitä pohditaan turvallisuuden näkökulmasta, toteaa viestintäasiantuntija Santeri Iltanen Suojelupoliisista.
Arveluttaviltakin vaikuttaviin tapahtumiin voi olla harmiton syy, mutta kansalaisilta ja organisaatioilta tulee myös erittäin hyödyllisiä vinkkejä. Tutkinnan onnistumista edistävät mahdollisimman reaaliaikaiset, kattavat ja yksityiskohtaiset tiedot tehdyistä havainnoista.
KRP:ssä tiedusteluosaston tilannekeskuslinjan päällikkönä toimiva rikostarkastaja Mikko Eränen kertoo, että niin poliisilaitoksissa kuin Keskusrikospoliisissa on tälläkin hetkellä käynnissä useita kriittistä infraa koskevien tapausten esitutkintoja. Uhkakuvia on, mutta ainakaan vielä pahimmat skenaariot eivät ole toteutuneet.
– Selvitetyissä kriittisen infran tapauksissa teolle on toistaiseksi löytynyt tavanomaiseen rikollisuuteen tai häiriökäyttäytymiseen liittyvä motiivi, Mikko Eränen kertoo.
Vuonna 2022, Venäjän suurhyökkäyksen alettua, poliisi päätti tehostaa seurantaa turvallisuuteen, kriittiseen infrastruktuuriin ja huoltovarmuuteen kuuluvissa kohteissa. Poliisissa työtä koordinoi Keskusrikospoliisi.
Poliisin ja Suojelupoliisin lisäksi keskeisiä toimijoita ovat Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja Huoltovarmuuskeskus. Yhteistyötä tehdään myös kansainvälisesti.
Uhkien arviointi on viranomaisten tehtävä
Kansalaisen itsensä ei tarvitse eikä pidäkään arvioida uhkan luonnetta tai merkitystä, vaan se kuuluu viranomaisille. Poliisi kannustaakin pitämään ilmoituskynnyksen matalana.
– Kaikki havainnot ovat tervetulleita ja merkityksellisiä. Ne ovat keskeisiä, kun muodostetaan kokonaiskuvaa tilanteesta, Eränen toteaa.
Poliisin analyytikoiden tehtävä on arvioida tiedonmurujen merkitystä ja asettaa ne oikeaan asiayhteyteen.
Suojelupoliisin vuosikirjassa tilanne on kiteytetty näin: ”Suojelupoliisi saa joka päivä vihjeitä eri puolilta yhteiskuntaa, vaikeinta on löytää timantit suuresta määrästä vihjetietoa.”
Ilmoituksia tehdään koko maasta. Runsaimmin havaintoja tulee alueilta, jotka ovat tiheästi asuttuja ja joilla on paljon kriittistä infraa, mutta myös harvaan asutuilta alueilta tulee ilmoituksia säännöllisesti.
Eränen korostaa, että kriittiseen infrastruktuuriin kuuluvien kohteiden suojaaminen on ensisijaisesti niiden omistajien ja niissä toimivien vastuulla. Häirinnän ehkäisemiseksi suojaukset on syytä huolehtia nykyisen turvallisuusympäristön vaatimalle tasolle, hän huomauttaa.
