Medioiden omistus keskittyy yhä harvempiin käsiin, julkisrahoitteisten medioiden tulevaisuus on uhattuna ja poliitikot puuttuvat yhä enemmän medioiden toimintaan.
Lehdistönvapaus on heikentynyt useissa EU-maissa.
Asia käy ilmi Berliinissä toimivan kansalaisjärjestö Civil Liberties Union for Europen tuoreesta raportista.
Raportin tiedot perustuvat yhteensä 37 kansalaisjärjestön 19 maassa tekemään tutkimukseen.
Lehdistönvapautta heikentävät muun muassa seuraavat seikat: omistuksen keskittyminen yhä pienemmälle joukolle, omistuksen läpinäkyvyyden heikko sääntely, julkisrahoitteisen median riippumattomuuden ja rahoituksen heikentyminen, toimittajien ahdistelu ja uhkailu sekä poliitikkojen puuttuminen lehdistön toimintaan.
Hallitusten toimet uhkaavat lehdistönvapautta
– Lehdistönvapauden heikkeneminen EU:n alueella johtuu monissa maissa hallitusten tietoisista toimista ja laiminlyönneistä, järjestön edustaja Eva Simon sanoi Guardian-sanomalehden haastattelussa.
Järjestön mukaan esimerkiksi Kreikassa, Unkarissa ja Romaniassa viranomaiset ohjaavat julkista rahoitusta niille medioille, jotka suhtautuvat hallituksen politiikkaan myötämielisemmin.
Irlannissa, Ranskassa ja Sloveniassa julkisrahoitteisen median tulevaisuus on vaakalaudalla. Unkarissa maan yleisradio toimii käytännössä hallituksen äänitorvena.
Slovakiassa maan uusi populistipääministeri Robert Fico on katkaissut kokonaan välit neljään mediaan, joita hän syyttää vihamielisestä asenteesta itseään kohtaan.
Useat maat ovat säätäneet väärän tiedon levittämistä hankaloittavia lakeja, joita käytetään toimittajien hiljentämiseen. Näin on järjestön mukaan käynyt esimerkiksi Kreikassa.
Myös Länsi-Euroopan maissa, kuten Italiassa, Saksassa ja Hollannissa, viranomaiset ovat vaikeuttaneet toimittajien pääsyä käsiksi julkisiin tietoihin.
EU-lainsäädäntö antaa toivoa
Vaikka Civil Liberties Union for Europe on huolissaan lehdistönvapaudesta Euroopassa, antaa järjestön raportti myös toivoa.
Sen mukaan Euroopan parlamentin maaliskuussa hyväksymä ja vuonna 2025 voimaan tuleva medianvapaussäädös pureutuu moniin raportissa esille nostettuihin ongelmakohtiin.
Se muun muassa velvoittaa jäsenvaltiot suojelemaan tiedotusvälineiden riippumattomuutta ja kieltää kaikenlaisen puuttumisen toimituksellisiin päätöksiin.
Laki myös määrää, että yleisön pitää saada tietää, kuka tiedotusvälineitä valvoo ja mitkä intressit voivat vaikuttaa raportointiin.
Järjestön mukaan medianvapaussäädös olisi kuitenkin tehokkaampi, jos sen valvonta olisi EU:n eikä jäsenmaiden vastuulla.