Kansalaisopistojen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten kurssien hinnat vaihtelevat eri puolilla maata. Vaikea taloustilanne heijastuu monen opiston toimintaan.
Kansalaisopistojen kurssista voi omalla paikkakunnalla joutua maksamaan jopa puolet enemmän kuin jonkin toisen kunnan alueella sijaitsevassa opistossa. Kurssien hintatiedot kertovat, että toisiaan vastaavien kurssien hinta vaihtelee rajusti.
Esimerkiksi syksyn ja kevään kestävälle matkailuenglannin kurssille pääsee Rauman ja Kaarinan kansalaisopistoissa reilulla 50 eurolla. Kouvolan kansalaisopistossa sama kurssi maksaa 104 euroa.
Aloittelijalle sopivalle puutyökurssille osallistuminen maksaa Kalliolan kansalaisopistolla Helsingissä syyslukukaudelta 175 euroa ja Iitin kansalaisopistossa 52 euroa. Hinnat on kerätty kansalaisopistot.fi-sivuston kurssihausta.
Kurssien keskihinta valtakunnallisesti on hieman alle 70 euroa, kertoo Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.
– Korkea hintataso tuli minulle yllätyksenä. Tarkoituksena on, että tämä olisi koulutusta, johon kaikilla on varaa. Kurssin todellinen hinta on monessa tapauksessa kalliimpi, koska siihen tulee kurssimaksun lisäksi muita kuluja, esimerkiksi materiaaleista, sanoo Nuottanen.
Kipuraja on jo paikoin ylittynyt. Liiton tietoon on tullut useita tapauksia, joissa kurssimaksuja on mennyt perintään ja jopa ulosottoon.
Korkeammat hinnat, huonompi tarjonta
Moni kansalaisopisto ja vapaan sivistystyön oppilaitos on nykyisessä taloustilanteessa joutunut leikkaamaan kurssitarjontaa ja nostamaan kurssimaksuja. Tämä siitä huolimatta, että kurssien kysyntä on pysynyt korkealla. Opistot aloittelevat parhaillaan uutta opintokautta tiukassa taloustilanteessa.
– Valtion tukia on leikattu liki 14 prosenttia, joka tarkoittaa euroissa 12,5 miljoonaa. Nämä ovat sen verran suuria lukuja, että ne näkyvät väkisinkin opistojen toiminnassa, kertoo toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.
Tilannetta vaikeuttaa lisäksi se, että monen kunnan talous on todella huonossa jamassa. Tämä näkyy etenkin näiden kuntien omistuksessa olevissa opistoissa.
Kaikki opistot ja oppilaitokset eivät ole samalla viivalla, vaan rahoituksessa on selviä alueellisia eroja. Osa opistoista pystyy pitämään ennallaan kurssitarjontansa ja kurssimaksut.
Kurimus ei kosketa kaikkia
Kaikki opistot ja oppilaitokset eivät ole vaipumassa ahdinkoon vaikean taloustilanteen takia. Ainakaan vielä. Esimerkiksi Lahden seudulla toimiva Wellamo-opisto pystyy tarjoamaan laajan kurssivalikoiman ilman, että lukukausimaksuja on täytynyt nostaa joka vuosi.
– Järjestämme tällä kaudella noin 1300 kurssia seitsemässä kunnassa. Uskoisin, että ilmoittautumisia tulee noin 30 000, kertoo Wellamo-opiston rehtori Mari Ylä-Sankola-Peltola.
Wellamo-opisto järjestää kursseja laajalla skaalalla. Säästöihin on totuttu, ja opistossa on opittu joustamaan taloustilanteen mukaan.
– Tämä on mielestäni edelleen hyvin tuettua toimintaa. Lisäksi saamme myös mukavasti tuloja, koska kursseille osallistuu suuri joukko ihmisiä.
Rehtori Ylä-Sankola-Peltola toteaa, että tämä vuosi näyttää talouden osalta vielä hyvältä, mutta jatkossa voidaan joutua sopeutustoimiin. Ne kohdistuisivat todennäköisesti ensin henkilöstokuluihin, jotka ovat 75 prosenttia Wellamo-opiston kuluista.
– Se on oikeastaan ainoa asia, josta voimme leikata. Jos säästöjä on pakko tehdä, ne pyritään tekemään osittain vähentämällä kurssitarjontaa ja osittain korottamalla kurssimaksuja. Yritämme säilyttää tasapainon maksujen ja tarjonnan välillä.
Opisto on pystynyt kehittämään kurssitarjontaansa, vaikka rahoitustaivaalla on synkkiä pilviä. Esimerkiksi tänä syksynä innokkaat K-pop -fanit voivat osallistua Korean alkeet verkkokurssille.
– Pyrimme pysymään ajan hermolla. Ajattelimme, että koska korealainen pop-musiikki ja kulttuuri kiinnostavat nuoria, he voisivat olla kiinnostuneita oppimaan maan kieltä, sanoo Ylä-Sankola-Peltola.
