Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kansanedustajat ovat eri mieltä etenkin keinoista, joilla autettaisiin hyvinvointialueita pärjäämään paremmin taloudellisesti.
Ylen kysyi kansanedustajilta voivatko hyvinvointialueet selvitä talouspaineistaan ilman, että niiden tehtäviä vähennetään.
57 kansanedustajaa vastasi, etteivät hyvinvointialueet selviä ilman niiden tehtävien vähentämistä. 44 kansanedustajan mielestä hyvinvointialueet selviävät.
Ennusteet alijäämän suuruudesta arviota suuremmat
Kesäkuussa tehtyjen arvioiden mukaan hyvinvointialueiden alijäämä kasvaa tänä vuonna lähes 1,42 miljardiin euroon. Kuusi hyvinvointialuetta on otettu valtion tarkempaan ohjaukseen.
Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on saanut hallituksen toimimaan. Hallitus on muun muassa pidentämässä hoitotakuuta, korottamassa asiakasmaksujen enimmäismääriä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä vähentämässä hoitajamitoitusta.
Hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa on laskettu, että kaikki alueet pysyisivät budjetissa jo vuonna 2025.
Hyvin moni kyselyyn vastanneista ajatteli, että talouden tasapainoa tulisi etsiä tehostamalla toimintatapoja.
– Toimintaa on voitu ja voidaan tehostaa, joustavoittaa monella tapaa. Muun muassa uusia teknologisia ja digitaalisia ratkaisuja voidaan hyödyntää tehokkaammin, ottaa niitä avuksi, Sari Tanus (kd.) kirjoittaa vastauksessaan.
Iso osa uskoo, etteivät hyvinvointialueet selviä nykyisellä tiellä
Valtaosa kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan edustajista vastasi, etteivät hyvinvointialueet selviä ilman niiden tehtävien vähentämistä. Myös useampi SDP:n ja vihreiden edustajista on samaa mieltä.
Kansanedustajien perusteluissa linja ratkaisukeinoista piirtyi opposition ja hallituksen väliin.
Monissa kokoomuksen ja perussuomalaisten vastauksissa painotetaan, että palveluja täytyy arvioida kriittisesti. Niissä on tehostamisen varaa.
– Hyvinvointialueiden lakisääteiset tehtävät tulee määritellä tarkasti. On löydyttävä yhtenäinen linja koko Suomeen siitä, mitä palveluja tarjotaan, perustelee Mikko Polvinen (ps.) vastauksessaan.
Erityisesti kokoomuksen edustajien vastauksissa näkyy huoli Suomen taloudesta ja hoitohenkilökunnan riittävyydestä yhä vanhenevassa maassa.
Kansanedustajien vastauksissa ei suoraan kerrottu, millaista toimintaa hyvinvointialueilla voitaisiin vähentää.
Pia Kauma (kok.) kertoo haastattelussa, että hänestä poliitikoiden rooli on purkaa normeja ja asettaa tavoitteet, eikä sanella sitä, mistä vähennetään.
– Hyvinvointialueilla on käytävä siitä keskustelua työntekijöiden kesken. Mitä he itse osoittavat sellaisiksi toimenpiteiksi, jotka eivät tuota terveyshyötyjä.
Oppositio: hallitus kiirehtii
Kaikki kyselyyn vastanneet vasemmistoliiton edustajat uskovat, että hyvinvointialueet voivat selvitä talouspaineista ilman tehtävien vähentämistä.
Myös valtaosa SDP:n edustajista äänesti kyllä. Samoin vastasivat monet muut opposition edustajat. Kyllä -ääniä annettiin myös hallituspuolueista.
Opposition edustajat kritisoivat hallitusta hoppuilusta. Heidän mielestään alueille täytyy antaa lisää aikaa ja työrauha löytää keinoja talouden tasapainottamiseen. Myös moni perussuomalaisten edustaja puhui vastauksissaan ajan antamisesta.
Useat kansanedustajat uskovat, että avainasemassa on aika, jonka kuluessa alijäämä tulee kattaa. Aikataulua tulisi höllentää. Hyvinvointialueiden on nyt katettava vuosien 2023 ja 2024 alijäämät vuoteen 2026 mennessä.
Tarja Filatov (sd.) sanoo haastattelussa, että suurin ratkaisu olisi siirtää alijäämän maksuaikataulua, koska lakia tehdessä ei ollut tietoa esimerkiksi sosiaalipuolen runsaista palkankorotuksista tai inflaation noususta.
– Pitkällä aikavälillä joudumme priorisoimaan tiettyjä asioita ja miettimään, mikä on julkisen sektorin tehtävä. Nyt, kun tehtävien vähentäminen tapahtuu tällaisella mallilla, joudumme joissain asioissa ojasta allikkoon. Hyvinvointialueet eivät pysty muuttamaan toimintaansa niin nopeasti kuin rahat lähtevät.
Myös Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen on vaatinut lisäaikaa. Muuten hyvinvointialue saattaa joutua rikkomaan lakia.
Kauma ymmärtää kritiikin. Silti hänestä aikataulusta on pidettävä kiinni, jotta talous saadaan kuntoon.
– Olemme hyvin lähellä joutua EU-komission alijäämämenettelyyn, ja soten osuus on lähes kolmannes valtion menoista. Mitä nopeammin pääsemme tähän tehokkaasti käsiksi, sen parempi. Minusta on parempi myös hyvinvointialueiden työntekijöille, että päätöksiä tehdään nopeasti. Ei pidetä heitä epävarmuudessa.
Lisäksi moni oppositiosta pitää vääränä keinona hyvinvointialueiden rahoituksen vähentämistä samalla kuin sääntelyä vähennetään.
– Kun puhutaan norminpurusta, on tärkeää, että rahoja ei imuroitaisi pois. Se ei ole norminpurkua, että otetaan jokin sääntely pois, mutta otetaan myös rahat pois. Silloin se on leikkaamista, kommentoi Hilkka Kemppi (kesk.).
Voiko pelastus löytyä verotusoikeudesta?
Osa kansaedustajista uskoo, että osa taloushuolista saataisiin pienemmiksi antamalla hyvinvointialueille verotusoikeus. Verotusoikeuden puolesta puhuu vastauksissaan yksi SDP:n, yksi vasemmistoliiton sekä useampi vihreiden edustaja.
– Pitäisi päättää haluammeko hyvinvointialueet, joilla on aitoa päätäntävaltaa vai tehdäänkö valtio-ohjattu malli, Atte Harjanne (vihr.) pohtii haastattelussa.
Harjanne uskoo, että verotuksella olisi kannustava vaikutus tehdä toimintaa tehokkaammin, kun alueilla olisi samalla mahdollisuus vaikuttaa tuloihinsa.
Kuitenkin moni kansanedustaja pelkää, että verotusoikeus tekisi tyhjäksi tavoitteen karsia tyhjäkäyntiä hyvinvointialueilta.
Pia Kauman (kok.) mielestä verotusoikeus ei ratkaise tilannetta. Se johtuu siitä, että yleensä heikommilla alueilla, joissa on eniten hoidettavia ihmisiä, on usein heikoin veronmaksukyky.
– Jos hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden, turhien tehtävien karsiminen ja tuottavuuden lisäämiseen tähtäävät toimet jäisivät tekemättä. Nyt täytyy tehdä siivoustyö kunnolla. Sitten katsoa rahoitustilanne, ja miten rahoitusmallia tulee muuttaa. Nyt täytyy tehdä siivoustyö kunnolla. Sitten katsoa rahoitustilanne, ja miten rahoitusmallia tulee muuttaa, jos sitä pitää muuttaa.
Voit myös keskustella aiheesta. Keskustelu sulkeutuu 12.10. kello 23.00.
