Helsingin käräjäoikeus on tuominnut venäläisen Voislav Tordenin neljästä sotarikoksesta elinkautiseen vankeuteen ja määrännyt hänet pidettäväksi edelleen vangittuna.
Syyttäjä vaati Tordenille elinkautista vankeusrangaistusta viidestä sotarikoksesta. Käräjäoikeus hylkäsi yhden syytteen.
Käräjäoikeus katsoo, että Torden on riidattomasti kuulunut rikosten tekoaikana Rusitš-nimiseen vapaaehtoisjoukkoon tai -ryhmään, joka osallistui Itä-Ukrainassa Luhanskin alueella aseelliseen hyökkäykseen Ukrainan asevoimien Aidar-pataljoonan sotilaita vastaan 5. syyskuuta 2014. Oikeuden mukaan Torden oli ryhmän apulaispäällikkö.
Käräjäoikeus katsoo, että Torden osallistui yhden sotilaan surmaamiseen. Oikeuden mukaan Torden oli esimiesasemansa vuoksi vastuussa sotilaan kuolemasta siitä riippumatta oliko juuri hän tai joku muu ryhmän jäsenistä surmannut miehen.
Torden oli myös osaltaan vastuussa siitä, että yhden ukrainalaissotilaan poskeen viillettiin Rusitš-ryhmän tunnuskuvio. Oikeus katsoi, että Torden ei puuttunut pahoinpitelyyn eikä estänyt sitä.
Tuomion mukaan Torden oli ottanut ja levittänyt tapahtumapaikalta halventavia kuvia kaatuneesta sotilaasta. Torden on myös ilmoittanut internetissä ja sosiaalisissa medioissa yhden ryhmän säännön olevan, että vankeja ei oteta eikä Rusitš ei anna armoa.
Torden käytti tapahtumien aikaan nimeä Jan Petrovski.
Syyte väijytyksen johtamisesta hylättiin
Oikeus hylkäsi syytteen, jonka mukaan Torden olisi Rusitšin varajohtajana johtanut toimintaa, kun Rusitšin sotilaat olivat järjestäneet ja toteuttaneet Ukrainan lippua väärinkäyttämällä tehdyn väijytyksen ja tuliylläkön.
Syyte hylättiin, koska tapahtumasta esitetystä todistelusta ei oikeuden mukaan ollut pääteltävissä, että nimenomaan Rusitš-joukko tai -ryhmä olisi ollut vastuussa väijytyksen järjestämisestä ja toteuttamisesta kaikilta osin.
Tapahtumapaikalla oli ollut useita muitakin joukkoja- tai ryhmittymiä ja niihin kuuluneita henkilöitä. Rusitš-ryhmä oli ollut paikalla osana näitä muita joukkoja.
Tuliylläkössä tuhottiin Ukrainan asevoimien Aidar-pataljoonan kuorma-auto ja henkilöauto sekä haavoitettiin viittä sotilasta ja surmattiin 21 sotilasta. Yksi haavoittuneista sotilaista kuoli saamiinsa vammoihin myöhemmin.
Syytteen hylkäämisen vuoksi tuliylläkössä haavoittuneiden neljän sotilaan ja 22 kuolleen sotilaan lähiomaisten vahingonkorvausvaatimukset hylättiin.
Puolustus: ”Lopputulos löi meidät ällikällä”
Tordenin asianajaja Heikki Lampela sanoo, että Torden on hämmentynyt tuomiosta.
– On kiistaton näyttö siitä, että hän ei ole surmannut haavoittuneita eikä antanut mitään käskyjä haavoittuneiden surmaamiselle. Se oli yksiselitteinen näyttö. Hän on kovinkin pöyristynyt, että mitä ihmettä.
Lampela kuvaa, että he saivat mielestään oikeudessa esitetyksi, että asiat eivät tapahtuneet kuten syyttäjä sanoi.
– Kaikki tuntui menevän tosi hienosti ja tosi hyvin. Hän oli tosi tyytyväinen ja minä olin tosi tyytyväinen, mutta sitten lopputulos löi meidät ällikällä.
Lampela sanoo, että Torden valittaa tuomiosta hovioikeuteen.
– Ei päämies haluaa lähteä istumaan elinkautista sellaisista teoista, mitä hän ei ole tehnyt.
Lampela katsoo, että Tordenin oikeudenkäynti olisi pitänyt järjestää Suomen sijasta jossakin kolmannessa valtiossa. Lampelan mukaan Suomi on tavallaan osapuoli Ukrainan ja Venäjän välisessä sodassa.
Syyttäjä tyytyväinen rangaistukseen
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe on tyytyväinen käräjäoikeuden Tordenille langettamaan elinkautiseen rangaistukseen.
Rapen mukaan ensi viikon aikana mietitään, onko aihetta ilmoittaa tyytymättömyyttä tuomioon yhden syytekohdan hylkäämisen vuoksi.
– Rangaistuksen puolesta meni niin kuin pitikin, että maksimirangaistus tuli. Vaikka tuo yksi syytekohta muuttuisikin, jos valitettaisiin, niin eihän se rangaistus siitä sen kummemmaksi muuttuisi.
Rappen mielestä näyttö, mitä poliisi sai kerättyä vanhoista rikoksista, oli ”hämmentävän hyvää”.
– Tässä oli paljon autenttista videomateriaalia ja useita henkilöitä, jotka olivat jääneet henkiin iskussa, pystyttiin tavoittamaan kuulusteltavaksi.
– Olennaista on tietysti se iso asia, että sotarikokseen syyllistyneet pystytään saamaan rikosvastuuseen.
Rappen mukaan oikeudenkäynti osoittaa kansainvälisestikin, että Suomella on mahdollisuus ja kyky kantaa vastuunsa tämänkaltaisissa asioissa.
Helsingin yliopisto rikos- ja prosessioikeuden professori Dan Helenius sanoo, että nähtäväksi jää, tuleeko vastaavanlaisia tapauksia tuomioistuimiin tulevaisuudessa. Myös hänen mielestään on tärkeää osoittaa, että Ukrainan tapahtumista saattaa joutua vastuuseen myös muualla maailmassa.
Ensimmäinen tuomio Ukrainan sotarikoksista
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa on annettu tuomio Ukrainan sodan sotarikoksista.
Oikeudenkäynti järjestettiin Suomessa siksi, että korkein oikeus päätti, ettei Ukrainan Tordenista tekemään luovutuspyyntöön voitu suostua.
Syynä päätökselle olivat Ukrainan vankiloiden huonot olosuhteet ja arvio, että Torden ei saisi oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä Ukrainassa.
Syyte käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa, koska syyte koski kansainvälistä rikosta, jonka rangaistavuus perustuu Suomea sitoviin sodan oikeussääntöjä koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin.
Käräjäoikeus katsoi, että Itä-Ukrainassa on ollut keväästä 2014 lähtien käynnissä kansainvälinen aseellinen selkkaus.
Suomessa on aiemmin käsitelty oikeudessa sotarikos- ja joukkomurhasyytteitä Ruandassa, Irakissa ja Liberian toisessa sisällissodassa tapahtuneista teoista.
Tämä oli päivittyvä uutisjuttu.
Katso poliisin esitutkintamateriaalista koottu video, joka näyttää poliisin mukaan Voislav Tordenin haastatteluita alkuperäislähteistä.
