Rakennusala on alhossa. Työttömiä on paljon, ja konkursseista uutisoidaan. Silti työmailla on pulaa tekijöistä.
Rakennusliiton Pohjois-Karjalan alueen aluetoimitsija Lauri Kinnunen tähdentää, että puute on nimenomaan erikoisosaajista.
– Raudoittajia, muottikirvesmiehiä, muurareita, rappareita ja bitumieristäjiä on puutelistalla. Infrapuolella kaivataan erilaisia koneenkuljettajia ja perämiehiä, joilta vaaditaan erityisosaamista.
Rakennusalaa heiluttavat paitsi taloussuhdanteet, myös vuodenajat. Talvet ovat ammattilaisille hiljaisia.
Erityisosaaminen voi vaatia vuosikymmenten työkokemuksen
Osaajien vähäisyyteen vaikuttaa muun muassa suurten ikäluokkien eläköityminen.
Listalla olevia erikoisosaajia ei ammattioppilaitoksista valmistu. Osaaminen karttuu, kun työkokemusta kertyy vuosia, jopa vuosikymmeniä, kertoo Kinnunen.
Talonrakennuslinjalta valmistuvat nuoret eivät välttämättä edes jää alalle kerryttämään osaamista, mikä ei ole ihme, koska työ on rankkaa ja voi viedä terveyden.
– Raudoitus, rappaus ja muottikirvesmiehen työt esimerkiksi ovat fyysisesti niin raskaita, että karkeasti ottaen vain noin kolmannes jatkaa samaa työtä eläkkeelle asti. Kaksi kolmasosaa tuosta porukasta jää sairauseläkkeelle tai kouluttautuu muihin tehtäviin työn tuomien vaivojen tai vastaavien syiden takia.
Muottikirvesmiehiä ja koneenkuljettajia tulee Suomeen ulkomailta hyvin vähän, koska työ vaatii Suomen standardeilla vuosien kokemuksen.
– Sen sijaan ulkomaalaiset tulevat Suomeen tekemään puhtaasti fyysisesti raskaita avustavia työtehtäviä tai rappaus-, maalaus- ja tasoitetöitä.
Itä-Suomessa julkiset hankkeet ovat taanneet rakentajille töitä alan matalikossa, joka Kinnusen mukaan on nyt kestänyt noin puolitoista vuotta.
– Uskallan väittää, että ensi talvena ja viimeistään keväällä nähdään jo pikkuisen parempaa tilannetta.
Kinnunen uskoo, että viivästyneitä hankkeita päästään aloittamaan noin vuoden myöhässä ensi keväänä.
Toivonpilkahduksia: vuosi 2025 lienee maltillisen elpymisen vuosi
Rakennusteollisuutta edustava koulutuspolitiikan asiantuntija Saku Lehtinen näkee hänkin heikkoja signaaleja, jotka ennustavat rakentamisen virkoamista. Signaaleja on voinut havaita isojen pörssiyritysten raporteissa, joskin tulevaisuus näyttäytyy yhä sumuisena eikä nopeaa muutosta ole luvassa.
– Tämä vuosi on hävitty uudisrakentamisessa, ja ensi vuodesta odotetaan hidasta palautumisvuotta. Maltillisen elpymisen pitäisi ensi vuonna alkaa, vaikka kokonaistuotanto jääneekin varsin vaatimattomaksi.
Rakennusyritysten konkurssit eivät vieläkään ole menneisyyttä, joskaan piikkiä niissä ei enää ole odotettavissa, arvioi rakennusteollisuutta ja sen yrityksiä edustava Lehtinen.
Sillat ja rautatiet vaativat erikoisosaamista – suunnittelusta alkaen
Mitä osaajapulaan tulee, Lehtinen mainitsee ensimmäisenä isot infrastruktuuriprojektit eli suomeksi silta- ja ratahankkeet sekä asfalttiurakat. Niissä on pulaa sekä työntekijöistä että toimihenkilöistä.
– Siltojen suunnittelijoista on puutetta, samaten työnjohdosta, joka hallitsee projektiosaamisen, sanoo Lehtinen.
Teitä päällystettiin viime vuonna 1 500 kilometriä ja tänä ja ensi vuonna 4 000 kilometriä. Työllistävä vaikutus on suuri.
Myös Lehtinen ottaa esiin raudoittajapulan; heistä peräti 95 prosenttia tulee ulkomailta, valtaosin Ukrainasta.
Työkokemuksen puute on ongelma sekin: työvoima ei aina ole riittävän taitavaa, vaikka olisikin koulutettua. Tästä on esimerkkinä aurinkopaneelien asennus.
– Paneelit pitää asentaa niin, että vesikattoon ei tule vaurioita. Kun on kova buumi menossa ja osaajista on pulaa, niin aina on se vaara, että kaikki työvoima ei ole riittävän ammattitaitoista.
Tulevaisuuden talonrakentamisessa energiatehokkuuden osaajat ovat kysyttyjä ammattilaisia, arvioi Lehtinen.
Rakennusliitosta kerrotaan myös, että hyvin vanhojen rakennusten ikkunoiden, ovien ja koriste-elementtien restauroijia eli artesaaneja ei hevin löydy.
Yle Areenasta sen sijaan löytyy Havaintoja ihmisestä -sarjan lokakuinen jakso, jossa pohditaan, kenen syytä työttömyys on. Toimittajana on Satu Kivelä.