Karmeat työttömyysluvut yllättivät ekonomistit – ”Huippu ehkä käsillä”

Työttömyysluvut olivat helmikuussa surkeimmat yhdeksään vuoteen. Ekonomistiarvioissa lukuja pidetään isona pettymyksenä ja selvästi odotuksia heikompina.

Ei näy työttömyysluvuissa vieläkään käännettä parempaan, mutta työttömyyden huippuluvut saattavat kuitenkin olla nyt käsillä. Näin voisi tiivistää ekonomistiarviot helmikuun heikoista työttömyysluvuista.

Tilastokeskuksen mukaan helmikuussa oli työttömänä 263 000 henkilöä, eli 43 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä oli puolestaan 64 000 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan.

Työllisyysaste siis heikkeni ja työttömyysaste nousi.

Esimerkiksi 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli helmikuussa 76,0 prosenttia. 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 9,1 prosenttia, mikä on korkein luku 9 vuoteen.

Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan vuoden alun hitusen paremmat työllisyysluvut olivat selvästi liian hyviä ollakseen totta.

– Työmarkkinoiden elpyminen ei ole vielä alkanut. Todennäköisesti olemme kuitenkin lähellä tämän suhdannesyklin työttömyyshuippua, hän sanoo katsauksessaan.

Tilanne alkaa Appelqvistin mukaan asteittain parantua, mutta kituliaasti, eikä nopeita läpimurtoja kannata odottaa. Se on huono uutinen paitsi työttömille myös talouden toimeliaisuudelle.

– Näin korkea työttömyys on omiaan ylläpitämään kotitalouksien varovaisuutta, mikä puolestaan hidastaa kotimaisen kulutuskysynnän elpymistä, arvioi Appelqvist.

Myös Danske Bankin pääekonomistille Pasi Kuoppamäelle aamun tilastolukemat olivat pettymys, sillä pari edellistä kuukautta näyttivät jo astetta vakaammilta.

– Vaisu suhdannetilanne näkyy yhä työmarkkinoilla, ja työllisyystilanteen heikkeneminen vaikuttaa kuluttajien luottamukseen. Työmarkkinoiden käänne parempaan piristäisi kuluttajien luottamusta ja avaisi oven reaaliasioiden nousun käyttämiselle kulutukseen.

Ostohalujen virkoaminen olisi tärkeää paitsi talouden viriämisen myös työpaikkakadon pysäyttämisen kannalta arvioi myös Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen pika-analyysissaan ja viestipalvelu X:ssä.

– Heikko talouskasvu ja kuluttajien alhaisesta luottamuksesta kärsivä yksityinen kulutus näkyvät selvästi työttömien määrän kasvuna.

Kyseessä on ikävä kierre, jossa työttömyyden kasvu ja sen uhka vähentää kulutusta, joka osaltaan lisää työttömyyttä.

Pellervon taloustutkimuksen vanhempi ekonomisti Henna Busk pitää helmikuun työttömyyslukuja selvästi odotettua heikompina.

– Luvut ovat synkät. Työllisten määrän lasku oli todella suuri, ja työttömyysasteen trendi nousi kaksi kymmenystä tammikuusta.

Busk sanoo, että luvuissa näkyvät nyt etenkin hyvinvointialueiden henkilöstövähennykset.

– Kehityksen taustalla on se, että julkisen sektorin työllisyys laskee nyt selvästi. Yksityisen sektorin tilanne on pysynyt melko vakaana, mutta sielläkään ei vielä kasvua näy.

Ekonomistit näkevät silti synkkien lukujen joukossa jotain hyvääkin, kuten sen, että lomautettujen määrä on kääntynyt laskuun ja uusien työttömyysjaksojen määrä on supistunut.

– Hyvällä tahdolla alkuvuoden luvuissa voi nähdä merkkejä orastavasta elpymisestä. Vielä ei kannata menettää toivoa, sanoo Keskuskauppakamarin Appelqvist.

– Parempia aikoja voidaan odottaa aikaisintaan kesän kynnyksellä, sillä työmarkkinat reagoivat talouden käänteisiin viiveellä, arvioi puolestaan Suomen Yrittäjien Malinen.