Valtio ei voi määrätä ihmisiä hankkimaan lapsia.
Se voi kuitenkin päätöksillään yrittää kuroa toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välistä eroa, sanoo sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Yle kertoi viikonloppuna Grahn-Laasosen ministeriössä käynnissä olevasta väestöpoliittisesta ohjelmatyöstä, jonka tavoitteena on kääntää Suomen alhainen syntyvyys takaisin kasvu-uralle.
Luonnollista väestönlisäystä on enää vain kourallisessa suomalaiskuntia. Vuoden 2022 luvut kertovat luonnollisen väestönkasvun olleen voimakkainta tuhatta asukasta kohden Pohjanmaan rannikon Luodossa. Kärkikolmikossa olivat myös Pyhänkä ja Liminka. Pahin tilanne oli puolestaan Pohjois-Savon Rautavaaralla, Lapin Pelkosenniemellä sekä Pohjois-Karjalan Ilomantsissa.
Grahn-Laasonen toivoo, että yhä useamman toive lapsista voisi toteutua. Jopa joka neljäs toivottu lapsi jää syntymättä. Suurin ero toivottujen ja toteutuneiden lasten välillä on niillä, jotka eivät elä parisuhteessa.
– Tiedostamme todella hyvin sen, että aika vähän voidaan tehdä valtion keinoin, Grahn-Laasonen sanoo.
Joitain keinoja hän listaa: hedelmöityshoidot, hedelmällisyystietoisuus, työllisyys, koulutus ja ylipäänsä yhteiskunnan ilmapiirin lapsi- ja perhemyönteisyys.
Ministeri: ”Ei ole mitään ihanampaa”
Hallitus aikoo palauttaa hedelmöityshoidot Kela-korvausten piiriin ja korottaa korvauksen määrää ensi vuoden alusta alkaen. Pyrkimyksenä on myös lisätä hedelmöityshoitojen saatavuutta julkisella puolella, ministeri sanoo.
Ilmapiirin muutos vaatii laajempaa keskustelua ja iloisempaa perhepuhetta, ministeri sanoo.
– Muistetaan joskus sanoa vaipparallien ja valvottujen öiden lisäksi myös se, että lapset ovat parasta maailmassa. Että ei ole mitään ihanampaa, Grahn-Laasonen sanoo.
Sota ja kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne, ilmastokriisi ja talouden sekä työllisyyden tilanne voivat luoda sellaisia uhkakuvia, että perheellistymishaaveet siirtyvät tulevaisuuteen. Voivatko hallituksen leikkaukset aiheuttaa sellaista taloudellista epävarmuutta, että se vaikuttaisi syntyvyyteen?
– Suomi on todella vahva hyvinvointiyhteiskunta jatkossakin. Meillä on turvaverkot ja erinomaiset lapsiperheiden palvelut. Suomessa on olosuhteet kunnossa siten, että lapsitoiveet voisivat toteutua, ministeri sanoo.
Moni ei hahmota ikääntymisen vaikutuksia hedelmällisyyteen
Syntyvyyteen pitäisi pyrkiä vaikuttamaan myös muilla osa-alueilla kuin hedelmöityshoitoja parantamalla, sanoo Väestöliiton johtava tutkija Venla Berg. Hoidot ovat äärimmäinen tapa vaikuttaa syntyvyyteen. Kuutisen prosenttia suomalaislapsista syntyy hedelmöityshoitojen kautta.
– On paljon muita asioita, joita pitäisi tehdä ennen sitä. Hedelmällisyystietoisuus ja sen tukeminen, että ihmiset pystyisivät yhdistämään opiskelun ja lastensaannin. Ehkä muokata ajattelua siihen suuntaan, että koko elämän ei tarvitse olla valmis ennen kuin lapset voi tulla, vaan lapset ovat osa elämää, Berg sanoo.
Tutkimuksissa on havaittu, että ihmisten tiedot hedelmällisyydestä ovat puutteellisia. Naisten hedelmällisyyden ajatellaan laskevan vasta nelikymppisenä, vaikka todellisuudessa se lähtee laskemaan jo 24 ikävuoden jälkeen. Lastensaanti-ikä onkin viime vuosikymmeninä kasvanut niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa.
Moni saattaa tietää ikääntymisen vaikutuksista, mutta ei hahmota sitä, että se koskee myös itseä, Berg sanoo.
– Ihmiset monesti ajattelevat, että ”olen vielä hyvässä kunnossa”, mutta sitä ei hahmoteta, että ulkoisilla asioilla ei ole kauheasti merkitystä munasarjojen ikään. Munasarjat vanhenevat kaikilla aika samaan tahtiin, tutkija toteaa.
Berg lisäisi koulujen opetussuunnitelmiin lisääntymisbiologiaan ja perheenperustamiseen liittyvää opetusta. Hedelmällisyysoppia ehdottivat myös Ylen viikonloppuna haastattelemat tutkijat.
Onnistuneella seksuaalikasvatuksella on Suomessa saavutettu poikkeuksellisen alhaiset teiniraskaus- ja aborttiluvut, mutta perheellistymiseen ja lastenhankintaan liittyvää tietoa ei ole samalla tavalla saatavissa, Berg sanoo.
Terveystiedon opettaja: Kyllä hedelmällisyysopille
Hedelmällisyysopetusta voisi hyvinkin lisätä opetussuunnitelmaan, sanoo terveystiedon opettaja Anna Haapalainen Rantakylän yhtenäiskoulusta Mikkelistä. Tällaiset terveiset Haapalainen haluaa lähettää Opetushallitukselle.
Kouluissakin pitää voida reagoida ajankohtaiseen väestöpoliittiseen tilanteeseen, hän sanoo.
– On tärkeää, että tuomme opetuksessa esiin terveellisiä elämäntapoja ja niiden vaikutusta terveyteen. Omilla elintavoilla on merkitystä kansantautien kannalta mutta myös hedelmällisyyden näkökulmasta, Haapalainen sanoo.
Haapalaisen kokemuksen mukaan yläasteikäiset nuoret ovat tunneilla erityisen kiinnostuneita seurusteluun ja suostumukseen liittyvistä kysymyksistä. Terveystiedon oppitunneilla käsitellään muun muassa murrosiän muutoksia, ehkäisyyn liittyviä asioita, seksuaalioikeuksista ja tunne- ja vuorovaikutustaitoja, Haapalainen kertoo.
Osa aiheista sivuaa hedelmällisyyttä, mutta pelkästään siihen keskittyvää opetusta on vähän.
* Juttua päivitetty klo 19.14: Lisätty tekstiin tietoja luonnollisen väestönkasvun toteutumisesta eri kunnissa.
