Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kassa tyhjeni ensimmäistä kertaa. Aluevaltuusto saa varautua entistä kovempiin talouspäätöksiin.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen talousluvut ovat karua kuultavaa.
Talouspäällikkö Heli Hämeenniemi kertoi maanantain aluevaltuustolle, miten kassa painui lokakuussa nollan alapuolelle ja loppukuun menoihin jouduttiin ottamaan lyhytaikaista lainaa.
Näin tapahtui nyt ensimmäistä kertaa. Hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen sanoo, että toimenpide tehtiin ikäänkuin varalta.
Hämeenniemi kuvaili, että ”kuoppa menee joka kerta hieman alemmas”, eivätkä rahat tule loputtomiin riittämään.
– UTV-ohjelma ei ole edennyt niin kuin olisi ollut tarpeen, huomauttaa talouspäällikkö Hämeenniemi.
Hyvinvointialueen tuottavuusohjelma hyväksyttiin lokakuussa 2023. UTV-ohjelmassa oli yhteensä 72 toimenpidettä talouden tasapainottamiseksi, mutta vain 9 niistä on toistaiseksi varmasti toteutunut (tai toteutumassa) ja 24 etenemässä.
Talousennusteen mukaan hyvinvointialueen alijäämä painuu tänä vuonna 54,2 miljoonaan euroon. Se tarkoittaa, että kaikkiaan katettavaa on vuoteen 2026 mennessä liki 100 miljoonaa euroa.
Kovia päätöksiä lisää
Mikäli taloutta ei saada tasapainotettua, ensi vuonna se hetki, kun kassa näyttää nollaa, on entistäkin aiemmin. Toki varat myös sahaavat valtion maksutahdin takia.
Tuottavuusohjelma kakkonen on jo tekeillä ja se on tulossa valtuutettujen käsittelyyn keväällä, juuri ennen vaaleja.
– Siitä on tulossa kova ohjelma, siihen voivat kaikki valmistautua, varoittaa hyvinvointialuejohtaja Järvinen ja lisää, että kaikki kivet tullaan kääntämään.
Valtuusto on siis edelleen ja entistäkin kovempien päätösten edessä.
Päätöksenteko ja säästöjen toimeenpano on ollut vaikeaa Etelä-Pohjanmaalla. Uudistusten hitaudesta on huomauttanut myös THL vuosittaisessa raportissaan.
Viimeksi sunnuntaina neljä aluevaltuutettua ja lääkäriä kirjoittivat asiasta mielipidepalstalla Ilkka-Pohjalaisessa. Elina Kärnä (kok.), Jenni Puoliväli-Oksala (kesk.), Jari Kankaanpää (kok.) ja Hanna Malmi (kd.) vetosivat päättäjäkollegoihin ja penäsivät päätöksentekokykyä. Mikäli päätöksiä ei kyetä tekemään, sillä voi olla seurauksensa.
Samaa viestiä sanoi moni aluevaltuuston kokouksessa maanantaina. Aluehallituksen puheenjohtaja Lasse Hautala (kesk.) sanoi, että isot muutokset etenevät liian hitaasti.
Aluevaltuuston puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) tosin muistuttaa, että demokratiassa kaikilla on mahdollisuus tehdä esityksiä ja vastaesityksiä.
– Lisäksi pitää huolehtia myös maakunnan reuna-alueista, sanoo Risikko.
Valtuutettu Aarne Heikkilä (sdp) näpäytti myös viranhaltijoita siitä, ettei valtuutettujen peräämiä laskelmia tai arvioita vaikutuksista ole aina ollut saatavilla.
Johtajia irtisanottiin
Aluevaltuusto käsitteli tänään organisaatiouudistusta, jonka tarkoitus on muun muassa vähentää toimialajohtajien määrää, vähentää toimialueita ja palvelualueita.
Aluehallituksen puheenjohtaja Hautalan mukaan ehdotuksen säästövaikutus on 1,5-2 miljoonaa euroa vuodessa.
Valtuutettu Jenni Kuisti (vihr.) esitti ehdotuksen palauttamista valmisteluun. Esitystä ei kuitenkaan kannatettu.
Organisaatiouudistus kuitenkin palautettiin osittain takaisin valmisteluun palvelualueiden suhteen. Palvelualueista tehdään vielä lisäselvitys ja aiotaan kuulla henkilöstöä.
Myös toimialuejohtajien ja professiojohtajien irtisanominen hyväksyttiin. Professiojohtajan ja toimialuejohtajan tehtävät yhdistyvät, joten kahdesta virasta tulee yksi. Kuusi johtajaa irtisanotaan ja he voivat hakea uutta virkaa.
