Hiilidioksidin pitoisuus on kasvanut yli kymmenen prosenttia vain kahdessa vuosikymmenessä. Tiedot selviävät Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n julkaisemasta koosteesta.
Tomi Pyy,
Jenni Frilander
Vuonna 2023 mitatut ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet olivat korkeampia kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana.
Hiilidioksidin pitoisuus on kasvanut yli kymmenen prosenttia vain kahdessa vuosikymmenessä.
Tiedot selviävät Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n julkaisemasta koosteesta.
Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat kohonneet teollistumista edeltävästä ajasta eli vuodesta 1750 huomattavasti. Hiilidioksidin pitoisuus on kasvanut 51 prosenttia, metaanin pitoisuus 165 prosenttia ja dityppioksidin pitoisuus 25 prosenttia.
– Hiilidioksidipitoisuuden kasvu ilmakehässä johtuu pääasiassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä mutta myös sementin tuotannosta ja maankäytöstä, sanoo Ilmatieteen laitoksen yksikön päällikkö Annalea Lohila laitoksen julkaisemassa tiedotteessa.
Hiilidioksidipitoisuudet ovat viimeksi olleet näin korkeita 3–5 miljoonaa vuotta sitten, jolloin maapallon keskilämpötila oli 2–3 astetta nykyistä korkeampi ja merenpinnat olivat 10–20 metriä nykyistä korkeammalla.
– Ne ovat tulossa perässä. Ilmastojärjestelmä reagoi hitaasti, myös merenpintojen nousua ennakkoidaan, Lohila sanoo Ylelle.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu näkyy myös Suomessa Pallas-Sammaltunturin mittauksissa:
Päästöt ovat jo alkaneet tasaantua
Ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ilmakehään ovat alkaneet tasaantua ilmastotoimien myötä.
– Päästöt eivät enää nouse. Se on jo hyvä asia. Joidenkin vuosien viiveellä se pitäisi alkaa näkymään, jos päästöjä saadaan alas, Lohila sanoo Ylelle.
Esimerkiksi eniten ilmastopäästöjä aiheuttavan Kiinan tavoitteena on saavuttaa päästöjen huippu vuonna 2030, jonka jälkeen päästöt kääntyisivät vähitellen laskuun.
Hiilidioksidi säilyy ilmakehässä kuitenkin useita vuosia, osin jopa vuosikymmeniä.
– Ilmakehän pitoisuusmittari on lahjomaton, todellisuus näkyy siellä pitoisuudessa. Se mitä ilmakehään jää päästöistä, ei ole joka vuosi vakio; osa sitoutuu meriin ja osa maaekosysteemeihin, kuten hiilinieluihin, Lohila sanoo.
Ihminen on lähes tuplannut hiilidioksidin ilmakehässä
Esiteollisena aikana ilmakehässä oli hiilidioksidia 270 miljoonasosaa. Vuonna 2023 hiilidioksidin pitoisuus globaalisti koko vuonna ilmakehässä oli 420,0 ppm (tilavuuden miljoonasosaa). Symbolisena rajana kasvihuonekaasuille pidettiin pitkään 400 ppm.
Vuosi 2023 oli 12. peräkkäinen vuosi, jolloin hiilidioksidin kasvu oli yli 2 ppm. Vuonna 2023 ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus kasvoi enemmän kuin vuonna 2022, mutta kasvu oli pienempää kuin sitä edeltävinä kolmena vuonna.
– Vuonna 2023 hiilidioksidin määrää kasvattivat myös suurista kasvillisuuspaloista syntyneet hiilidioksidipäästöt ja mahdollisesti metsien hiilinielun pieneneminen, Lohila sanoo.
Korjattu 28.10. klo 12.34: Ilmatieteenlaitos korjasi tiedotteessa olevia prosenttilukuja: Hiilidioksidin pitoisuus on kasvanut 51 prosenttia, eikä 151 prosenttia, metaanin pitoisuus 165 prosenttia, eikä 265 prosenttia ja dityppioksidin pitoisuus 25 prosenttia eikä 125 prosenttia.
