Kun Jani Bergin lapset olivat pieniä, he kysyivät isältään, miksi tämä istuu vankilassa. Berg väitti ajaneensa ylinopeutta.
Sitten lapset kasvoivat kouluikään ja löysivät netistä toisenlaisia vastauksia.
– Sen jälkeen he kysyivät, miksi olen tehnyt huumeita. Sanoin, että ei iskä oo niitä tehnyt, tein vaan vähän vääriä valintoja.
33-vuotias Jani Berg istuu vankilassa törkeän huumausainerikoksen, kahden ampuma-aserikoksen ja huumausaineiden käyttörikoksen takia. Hän sai kuuden vuoden tuomion tunnetussa Katiska tapauksessa vuonna 2019.
Berg on ollut vankilassa kerran aiemminkin.
Ensimmäisen tuomion päätyttyä hän lähti vapauteen ylpeästi henkselit paukkuen. Rikollinen elämä ja päihteidenkäyttö jatkuivat.
– Jännitys ja yhteenkuuluvuus kiehtoivat eniten. Rahakin on motivoinut, vaikka sitä ei ikinä oikein ollutkaan.
Sitten tuli Katiska-tuomio.
Suurin osa rangaistuksesta on lusittu, ja nyt koevapauden alkamiseen on enää puoli vuotta. Se jännittää.
– Aina olen onnistunut tyrimään asiani.
Bergin tavoite on irtautua rikollisuudesta ja huumeista lopullisesti.
Päihdekuntoutus veti kuiville
Vaikka vankilat on määritelty päihteettömiksi tiloiksi, kiellettyjä aineita virtaa vangeille tavalla tai toisella.
THL:n vankikyselyn mukaan yli 80 prosentilla vangeista on päihdeongelma. Myös Berg jatkoi kokaiinin käyttöä vankilassa.
Kolme vuotta sitten hänelle riitti.
Berg pääsi vankilassa 11 kuukauden pituiseen päihdekuntoutukseen ja osallistui väkivallasta ja rikollisuudesta irtautumiseen tähtääville kursseille.
Hän kertoo oppineensa tunnistamaan ajatuksia ja tunteita, joiden takia hän on käyttänyt väkivaltaa.
– Ennen olin sekaisin koko ajan, enkä tajunnut miettiä niitä tilanteita. Aina kyllä tuli jälkikäteen kauhea morkkis.
Oman ajattelun muuttaminen ei ole Bergin mielestä helppoa. Siihen kuitenkin pystyy, jos aidosti haluaa.
Myös muiden kannustuksella on iso merkitys.
– Muutosta olisi ainakin alkanut miettimään aikaisemmin, jos joku henkilökunnasta olisi sanonut.
Kovempia rangaistuksia, vähemmän tukea
Vankien kuntoutus on yksi vankiloiden keskeisistä tehtävistä. Se voi olla esimerkiksi päihdehoitoa, muutokseen kannustamista tai työpaja- tai askartelutoimintaa.
Kuntoutuksen olennainen tavoite on vähentää uusintarikollisuutta.
Rikoksettoman elämän tukisäätiön asiamiehen Marjatta Kauralan mukaan kuntouttavia osastoja on vankiloissa liian vähän.
– Niille eivät tosiaankaan pääse kaikki halukkaat.
Kuntoutusta on rahapulan takia viime vuosina ajettu alas useissa yksiköissä.
Vantaan vankila joutui lakkauttamaan kuusipaikkaisen päihdekuntoutukseen valmistavan osaston. Yksikönpäällikkö Tommi Saarisen mukaan vankilaan tulee vuosittain tuhat tutkintavankia, joita varten on vain yksi psykologi.
Helsingin vankilassa päihdekuntoutuksen osastopaikat ovat säilyneet ennallaan, mutta niihin on jonoa. Apulaisjohtaja Maaret Lundahlin mukaan yksilökohtaista kuntoutusta pystytään tarjoamaan aiempaa vähemmän.
– Työntekijämme ehtivät puuttua lähinnä vankien kiireellisimpiin asioihin. Motivoivalle ja muutosta aikaansaavalle työlle ei juuri jää aikaa.
Samaan aikaan kun kuntoutuksesta on pulaa, Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo rankaista rikoksista aiempaa kovemmin. Tämä tarkoittaa käytännössä vankien määrän kasvua lähivuosina jopa useilla sadoilla.
Näin arvioi Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Sasu Tyni.
– Samaan aikaan resursseja lähtee pois vankiloiden järjestämästä toiminnasta. Aika kehno yhtälö, jos näin tulee jatkumaan.
Kuntoutuksen vaikutusta uusintarikollisuuteen on vaikea mitata. Pienikin vaikutus on kuitenkin Tynin mukaan tärkeää sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta.
Vangin vuorokausi suljetussa vankilassa maksaa noin 250 euroa. Jos edes osa heistä saadaan pois vankilakierteestä ja mukaan työelämään, on se yhteiskunnalle merkittävä säästö.
– Rikoksen uusimista ei vähennä vain yksittäinen asia, vaan koko vankeusaika ja sen jälkeen saatu tuki, Tyni sanoo.
Selitys omalle käytökselle
Berg ei ole koskaan elämässään ollut näin pitkään selvin päin. Päihdekokeilut ja väkivaltainen käytös alkoivat jo ala-asteella.
Bergiä kuvailtiin vilkkaaksi lapseksi, joka ei malttanut pysyä paikallaan. Koulu ei sujunut, ja Berg mietti, mikä hänessä on vikana.
Impulsiivisen käytöksen ja keskittymisvaikeuksien syyksi osoittautui aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD, josta hän sai diagnoosin vasta nykyisen tuomion aikana.
ADHD-piirteiden on todettu altistavan rikolliselle käyttäytymiselle ja uusintarikollisuudelle. Häiriön esiintyvyys vankien keskuudessa on noin 45 prosenttia.
– Kaikki nopeat päätökset ovat koituneet kohtaloksi jollain tavalla. Ei ole ollut aikaa jäädä miettimään, onko tämä nyt järkevä juttu.
Keskittymishäiriöiden ja päihdeongelmien lisäksi vangit kärsivät monenlaisista haasteista, kuten kielellisistä vaikeuksista ja arjen taitojen puutteesta.
Vangit itse uskovat, että viiden vuoden päästä vapautumisesta he ovat mukana työelämässä eivätkä joudu enää takaisin vankilaan, kertoo THL:n vankikysely.
Vähintään kolmasosa kuitenkin päätyy uusimaan rikoksensa. Määrä riippuu pitkälti rikosnimikkeestä, joidenkin rikosten kohdalla uusimisprosentti on jopa 60.
Vapautuva vanki tarvitsee siis tukea.
Bergiä mietityttää, millaisia vaaran paikkoja hän saattaa kohdata vankilan ulkopuolella.
– Jos joku heiluttaa kokaiinipussia edessä, osaanko sanoa ei.
Vankilan kurin ja rutiinien suojassa selvin päin oleminen on onnistunut, mutta ulkomaailmassa arki on opittava uudelleen puolison ja kahden tyttären kanssa.
Bergillä on tällä kertaa työkaluja kohdata eteen tulevia haasteita, kiitos kuntoutuksen ja ADHD:n hoidon.
Kotona odottaa vahva tukiverkosto sekä päihdetyöhön erikoistunut hoitaja, jolle soittaa vaikealla hetkellä.
– Pitää muistaa, mitä on menetettävänä. Lapset alkavat olla isoja. Jos joudun taas vankilaan, he eivät kohta enää tarvitse minua.
Berg toivoo tulevalta arjeltaan ennen kaikkea säännöllisyyttä ja sujuvaa perhe-elämää. Pitkällä tähtäimellä hän pyrkii saamaan luottotietonsa takaisin.
Jos Berg pääsisi vankilasta nyt, tällainen olisi hänen päivänsä:
Tiistai-illan A-studio kysyy, mitä tapahtuu, kun Suomen yliasutettuihin vankiloihin pistetään entistä enemmän vankeja. Vieraina ovat oikeusministeri Leena Meri (ps.) sekä Rikoksettoman elämän tukisäätiön asiamies Marjatta Kaurala.
Katso A-studio Yle TV1:llä tai Yle Areenassa kello 21.00 alkaen.
Korjaus kello 21.45: Lisätty Jani Bergin syyksi luetuksi rikokseksi myös törkeä huumausainerikos ja yhden sijaan kaksi ampuma-aserikosta.
