Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Sairauspoissaolojen määrät eroavat selvästi eri ammattien välillä.
Kun matkustuspalvelutyöntekijät ja konduktöörit ovat sairauden vuoksi poissa töistä keskimäärin muita useammin, esimerkiksi liiketoiminta- ja hallintojohtajilla sairauspoissaoloja taas on selvästi keskimääräistä vähemmän.
Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi Ylen laatimasta Sairauslomakoneesta. Sen avulla voi vertailla sairauspoissaolojen määrää eri ammattiryhmissä:
Toteutus vaati toimiakseen JavaScriptin.
Sairauslomakone perustuu Tilastokeskukselta saatuihin tietoihin. Tiedot kertovat, montako päivää minkäkin ammattien edustajat olivat keskimäärin poissa töistä vuonna 2023.
Mukana ovat ammattiryhmät, joissa on vähintään 4 000 työllistä.
Säästöt osumassa myös sairastamiseen
Yle on uutisoinut aiemmin, että sairauslomaa on usein jo yhtä paljon kuin kesälomaa. Etenkin ahdistuksesta johtuvat naisten sairauspoissaolot ovat lisääntyneet nopeasti.
Hallituksen säästötoimet kohdistuvat myös työntekijöiden sairastamiseen, sillä hallitus aikoo leikata tuntuvasti sairauspäivärahaa.
Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu suunnitelma muuttaa ensimmäinen sairauspoissaolopäivä palkattomaksi.
Myös hitsaajilla muita enemmän poissaoloja
Tilastokeskuksen mukaan matkustuspalvelutyöntekijöillä, konduktööreillä ja oppailla oli keskimäärin 25 sairauspoissaoloa vuodessa. Tähän ammattiryhmään kuuluvat myös esimerkiksi lentoemännät ja lipuntarkastajat.
Listan kärkipäässä ovat myös muun muassa hitsaajat ja levysepät (23 poissaoloa) sekä lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat (22 poissaoloa).
Liiketoiminta- ja hallintojohtajilla taas oli poissaoloja oli keskimäärin vain kaksi ja tieto- ja viestintäteknologiajohtajilla yksi.
Osa mainituista ammattiryhmistä kuuluu sellaisiin, joissa työllisiä on alle 7 000. Näissä on Tilastokeskuksen mukaan paljon tilastollista epävarmuutta.
Kaikkien ammattien sairauspoissaolojen keskiarvo oli 11 päivää. Keskiarvoon osuvat muun muassa ammatillisen koulutuksen opettajat sekä pelto- ja puutarhaviljelijät.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jonka otokseen kuuluu kuukausittain noin 12 500 henkilöä. Vastaajat ovat 15–89-vuotiaita.
Syistä ei tarkkaa tietoa
Tilastokeskuksen tiedot eivät kerro syytä siihen, miksi toisissa ammateissa on sairauspoissaoloja enemmän kuin toisissa.
Kysymykseen ei ole vielä vastausta myöskään Kelalla.
– Meillä on kyllä viritteillä tuoreempaa ja tarkempaa tutkimusta ammattiryhmien välisistä eroista, mutta vielä ei ole valmiita tuloksia, kertoo Kelan tutkimusprofessori Jenni Blomgren.
Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että työntekijöillä on enemmän pitkiä sairauspoissaoloja kuin toimihenkilöillä. Erojen suuruus vaihtelee sairauksien mukaan.
– Työntekijäasemassa olevilla on muita ryhmiä enemmän tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvia sairauspoissaoloja, Blomgren sanoo.
Sen sijaan mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat selvästi yleisimpiä alemmilla toimihenkilöillä, erityisesti naisilla.
Mielenterveyden häiriöstä johtuvat sairauspoissaolot ovat yleistyneet lähes yhtäjaksoisesti jo useita vuosia.
Yrittäjillä on sairauspoissaoloja vähemmän kuin palkansaajilla, mutta yrittäjien sairauspäivärahakaudet ovat keskimääräistä pidempiä.
Kela korvaa sairauspäivärahalla työikäisten suhteellisen pitkiä, vähintään kymmenen arkipäivää kestäviä sairauspoissaoloja.
Työntekijöiden korkea keski-ikä lisää poissaoloja
Eläkevakuuttaja Keva julkaisee tietoja kunta-alan ja hyvinvointialueiden työntekijöiden sairauspoissaoloista. Myöskään sillä ei ole tietoja poissaolojen syistä ammateittain.
Tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen kertoo, että kunta-alan naisvaltaisissa sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen ammateissa on enemmän sairauspoissaoloja kuin asiantuntija- tai johtotehtävissä.
– Tehdään lähityötä potilaiden, asiakkaiden ja lasten kanssa. Silloin tietyt poissaolot ovat pakollisia, kun saadaan hengitystieinfektio tai altistutaan tartuntataudeille.
Osassa ammateista sairauspoissaoloja lisää Pekkarisen mukaan myös työntekijöiden korkea keski-ikä. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat poissaolot voivat olla aika pitkiä.
Kunta-alan ja hyvinvointialueiden henkilöstön sairauspoissaolojen määrässä oli vuonna 2022 selvä kasvu, jota selittivät pitkälti korona ja hengitystieinfektiot. Nyt poissaolot ovat vähentyneet, mutta poissaolopäiviä kertyi vuonna 2023 silti enemmän kuin aiempina vuosina.
Kun henkilöstöllä oli poissaolopäiviä sairauden vuoksi viime vuonna keskimäärin 15,5, vuonna 2022 päiviä kertyi 16,5 ja vuonna 2021 niitä oli 14,7.
Sairauspoissaolopäivät lisääntyivät vain toimisto- ja asiakaspalvelutehtävissä sekä yli 60-vuotiailla.
Mielenterveyden häiriöt sairauspoissaolojen syynä ovat lisääntyneet erityisesti nuorissa ikäryhmissä.
Tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen sanoo, että poissaolo töistä ei ole aina paras ratkaisu, koska työ voi olla kuntouttavaa.
Pekkarisen mukaan poissaolojen vähentämisessä korostuu esihenkilöiden rooli.
– Tärkeää on seurata poissaoloja ja puuttua niihin riittävän varhain, varsinkin jos on useita lyhyitä poissaoloja, Pekkarinen sanoo.
Keva arvioi, että vuonna 2023 työkyvyttömyydestä aiheutui kunta-alalla ja hyvinvointialueilla työnantajille yhteensä noin 1,2 miljardin euron kustannukset. Näistä sairauspoissaolojen välittömien kustannusten osuus oli 69 prosenttia.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
