Raakkupuron viereisen suojavyöhykkeen kustannus yksityiselle metsänomistajalle vaihtelee maakunnittain. Tästä jutusta näet, paljonko metsästä maksetaan eri puolilla Suomea.
Samppa Kalliorinne,
Ville Kinnunen
Jokihelmisimpukalle eli raakulle metsätöiden aiheuttamat vahingot ovat nostaneet keskusteluun raakkujokien tai -purojen suojavyöhykkeiden merkityksen.
Ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) on ehdottanut kirjattavaksi lakiin, että raakkujen asuinvesille tulisi jättää 50 metrin suojavyöhykkeet. Metsäyhtiöt ovat juuri sitoutuneet 50 metrin suoja-alueeseen. Vyöhyke suojaa jokia ja raakkuja muun muassa auringonvalolta ja maa-aineksen valumilta.
Tällä hetkellä suojavyöhykkeen suositus on 45 metriä, jota ei ole esimerkiksi Suomussalmen Hukkajoella tai Metsähallituksen työmaalla Puolangalla noudatettu. Metsänomistajalle nykyisen suosituksen noudattaminen tarkoittaa metsästä saatavan tulon pienenemistä.
Tässä jutussa laskemme esimerkin avulla, kuinka paljon suojavyöhykkeiden noudattamisen vuoksi metsää jäisi käyttämättä, ja kuinka paljon tämä maksaa metsänomistajalle.
Yksityismetsissä isot hintaerot
Metsäkeskuksen tietojen mukaan mediaanipinta-ala yksityisillä metsänomistajilla on Suomessa 9,6 hehtaaria metsää henkilöä kohden. Olemme pyöristäneet sen alla olevassa esimerkissämme 10 hehtaariin selvyyden vuoksi.
Luonnonvarakeskuksen tilasto yksityismetsätalouden liiketuloksesta kertoo, että maakuntakohtaiset erot ovat suuria.
Päijät-Hämeessä yksityismetsä tuotti viime vuonna eniten eli 315,80 euroa hehtaarilta. Koko maan hehtaarinettotuoton mediaani oli 199,70 euroa.
Lapin tulos on koko maan pienin. Viime vuoden ennakkotiedon mukaan Lapissa yksi hehtaari yksityismetsää tuotti omistajalleen keskimäärin 47,60 euroa.
Tilaston tehneen luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Markus Toikan mukaan maakuntakohtaisten erojen taustalla on se, etteivät metsämaat ole niin kovassa käytössä yksityisillä metsänomistajilla Lapissa kuin Etelä-Suomessa.
– Puustoa on myös hehtaarilla vähemmän Lapissa, Toikka summaa pääsyitä.
Näin ollen Lapissa rahaa jäisi metsään grafiikkaesimerkin mukaiselle 2,85 hehtaarin suojavyöhykkeelle 135,47 euroa. Raakkutuhojen keskiössä olleessa Kainuussa vastaava luku olisi 245,33 euroa ja Päijät-Hämeessä 898,77 euroa.
Alla olevasta taulukosta voit tarkistaa, kuinka paljon yksityisen metsänomistajan metsästään saama vuotuinen nettotuotto alenee, jos hän noudattaa 45 metrin suojavyöhykesuositusta. Tuoton alenema koskee vain yhtä vuotta. Jos tuotto alenee esimerkiksi 20 vuoden ajan, pitää menetys kertoa vuosien lukumäärällä.
Laskelma on tehty kuvitteellisella, neliön muotoisella 10 hehtaarin kokoisella metsäpalstalla, jonka halki kulkee raakkupuro. Puron pinta-alaa ei ole huomioitu laskelmassa.
Todellisuudessa suojavyöhykkeen taloudellinen vaikutus on jokaisella palstalla erilainen ja riippuu muun muassa palstan muodosta ja koosta sekä raakkupuron sijainnista palstalla.
