VM:n mukaan velkasuhde vakiintuu vaalikauden loppuun mennessä, jos hallituksen yhdeksän miljardin euron leikkaus- ja uudistuspaketti viedään läpi.
Valtiovarainministeriön varovaiset virkamiehet antoivat tänään optimistisen arvion tulevasta
VM ennustaa Suomen talouden kasvavan ensi vuonna 1,6 prosenttia. Tämä ei ole hurjaa kasvua, mutta merkittävästi voimakkaampaa kuin esimerkiksi Suomen Pankki on rohjennut Suomelle luvata.
Alkuviikosta Suomen Pankki ennusti vain 0,8 prosentin kasvua bruttokansantuotteeseen. Aiemmin se oli uskonut selvästi yli prosentin kasvuun.
VM ei antanut periksi pessimismille – vaan laski syksyn ennustettaan vain yhdellä prosentin kymmenyksellä.
Mistä tämä luottamus? Ei ainakaan maailmantaloudesta.
VM:n mukaan Suomen vienti vauhdittuu odotettua hitaammin. Syynä tähän on euroalueen teollisuuden hidas toipuminen.
Suomelle tärkeän vientimaan Saksan teollisuus ei ole hyvässä vedossa. Keskeinen uhka koko maailmantaloudelle on Yhdysvaltojen tuleva kauppapolitiikka. Donald Trumpin kaavailemat tullit lisäävät kauppasodan uhkaa, mikä heikentäisi koko maailmantaloutta.
Vientieurojen sijasta Valtiovarainministeriössä uskotaan kulutuksen ja investointien vetävän Suomen taloutta nousuun.
Kulutus nostaa Suomea
VM:n ylijohtaja Mikko Spolanderin mukaan taloudesta kuuluu yhtenä päivänä hyvää ja toisena huonoa, mutta kasvua tukevissa tekijöissä on käänne on jo niin vahva, että kasvu nopeutuu ensi vuonna selvästi.
Näitä Spolanderin tiedotteessa kuvaamia ”kasvua tukevia tekijöitä” ovat hintojen nousun hidastuminen, korkojen lasku ja kuluttajien ostovoiman lisääntyminen.
Tähän asti nuo kuluttajien lisääntyneet rahat eivät ole suuntautuneet kulutukseen vaan enemmänkin säästämiseen ja oman talouden puskureihin. VM odottaa kuitenkin tilanteen muuttuvan. Se uskoo yksityisen kulutuksen kasvavan ensi vuonna prosentin verran.
Tässä vaikuttaakin olevan yksi Valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin näkemysero. Suomen Pankki totesi alkuviikosta, että kotitalouksien ostovoiman kasvu pysähtyy tilapäisesti työttömyyden lisääntymisen, verotuksen kiristymisen ja sosiaalietuuksien leikkaamisen vuoksi – ja yksityinen kulutus kasvaa vain puoli prosenttia.
VM:n finanssineuvos Janne Huovarin mukaan valtiovarainministeriöllä on jonkin verran positiivisempi kuva yksityisestä kulutuksesta ja myös siitä, miten investoinnit lähtevät vauhtiin. Suurin ero tulee hänen mukaansa siitä, millä vuosineljänneksellä kasvun arvioidaan alkavan.
Majanen myöntää, että ennusteessa suuri riski liittyykin juuri kotitalouksien kulutus- ja säästämiskäyttäytymiseen.
– Oletamme ennusteessa, että säästämisaste lähtee normalisoitumaan, mutta toki jos taloudessa on epävarmuutta kotitlaudet voivat lykätä kulutusta edelleen.
Toisaalta Huovari muistuttaa positiivisista riskeistä. Esimerkiksi Suomeen kaavailluista miljardi-investoinneista vain pieni osa laskettu mukaan ennusteeseen. Jos tuuli-, vety-, teräs- ja konesalihankkeista toteutuu merkittävän suuri osa, talouden kasvu voi olla nyt oletettua nopeampaa.
Velan ja talouden suhde vakiintuu, jos…
VM:n optimismi ei rajoitu ensi vuoden talouskasvuun. Virkamiesten mukaan Suomen velkasuhde on nimittäin viimein vakiintumassa.
Tämä tarkoittaa, että näköpiirissä on tulevaisuus, jossa valtion velka ei enää kasva nopeammin kuin kansantalous.
Tämä hetki saattaa koittaa jo vaalikauden lopulla, mikäli hallituksen koko yhdeksän miljardin euron julkisen talouden sopeutusohjelma toteutuu suunnitelmien mukaisesti.
Tänä vuonna velan määrää kasvaa yhä nopeasti, kun julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä nousee 4,2 prosenttiin suhteessa koko kansantalouteen.
– Julkisen talouden alijäämät ovat aiemmin arvioitua suuremmat koko ennustejakson, totesi ylijohtaja Mikko Spolander tiedotustilaisuudessa.
Toisaalta alijäämien vastapuolella ovat orastava talouskasvu sekä hallituksen uudistukset, veronkorotukset ja yksityisiä investointeja edistävät toimet.
– Näistä syistä arvioimme, että julkisen talouden alijäämät pienenevät ensi vuodesta alkaen ja velan kasvu alkaa hidastua suhteessa kokonaistuotantoon.
Jos halituksen sopeutuskokonaisuus, hyvinvointialueiden ja kuntahallinnon sopeutukset ja talouskasvu toteutuvat kuten nyt on ajateltu – velka vakiiintuu suhteessa kokonaistuotantoon vuoteen 2027 mennessä ja pysyy Spolanderin mukaan vakaana pidemmän aikaa.
Työmarkkinoille VM odottaa käännettä parempaan ensi vuonna.
Artikkeli päivittyy.
