Rikoslakiin ollaan ajamassa myös muutosta, jossa uhrin nöyryyttäminen johtaisi kovennettuun tuomioon.
Katujengiin kuuluminen ja uhrin nöyryyttäminen voivat jatkossa koventaa rikostuomioita.
Oikeusministeriön valmistelema lakiehdotus uusista rangaistusten koventamisperusteista on lähtenyt lausuntokierrokselle.
Rikoslakiin ehdotetaan myös lisättäväksi säännös, jossa alle 15-vuotiaan käyttämisestä rikoksen tekemisessä rangaistaisiin nykyistä ankarammin.
Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta arvioi, että mikäli ehdotus menee läpi, katujengiläisten ei tarvitsisi enää täyttää järjestäytyneen rikollisuuden tiukkoja määritelmiä saadakseen kovempia rangaistuksia oikeudessa.
– Voi käydä niin, että jos järjestäytyneen rikollisuuden edellytykset ovat jääneet aikaisemmassa oikeuskäytännössä täyttymättä, samaan tilanteeseen voitaisiin kepeämmin soveltaa niin sanottua katujengi-koventamisperustetta.
Rajanveto voi helpottua
Poliisin käyttämän määritelmän mukaan katujengi on useasta henkilöstä muodostuva pysyväisluonteinen ryhmä, johon kuuluvat henkilöt harjoittavat yhdessä ja toistuvasti rikollista toimintaa, jolla on olennaisia vaikutuksia erityisesti yleisten paikkojen järjestykseen ja turvallisuuteen.
Sen sijaan järjestäytyneessä rikollisuudessa rikollisen toiminnan tavoitteena on muun muassa selkeästi oltava rikoksen tai rikosten tekeminen.
Lakiehdotuksen mukaan lakiin lisättäisiin määritelmä rikollisverkostosta, jollaiseksi katujengit voitaisiin katsoa. Rikollisverkostolla tarkoitettaisiin vähintään kolmen henkilön muodostamaa yhteenliittymää, jonka toimintaan kuuluu olennaisesti sellaisten rikosten tekeminen, jotka ovat omiaan vaarantamaan yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta.
Koventamisperustetta voitaisiin käyttää lähtökohtaisesti mistä tahansa rikosnimikkeestä, kun rikos on tehty osana rikollisverkoston toimintaa.
– Rajanveto siitä, mikä määritellään organisoituneeksi rikollisuudeksi, on osoittautunut melko tiukaksi. Tässä halutaan varmasti lieventää sitä rajaa, jotta katujengityyppinen rikollisuus saataisiin kovennetun rangaistusvastuun piiriin, Hyttinen toteaa.
Kesäkuun puolivälissä Helsingin hovioikeus katsoi, että Kurdish Mafia -nimellä tunnetun katujengin toiminnassa ei ollut kyse järjestäytyneestä rikollisuudesta. Käräjäoikeus oli ollut aiemmin eri mieltä.
Viime vuonna Helsingin käräjäoikeus sovelsi itähelsinkiläisen RK-katujengin jäsenten tuomioissa järjestäytyneen rikollisuuden koventamisperustetta. Hovioikeus antaa ratkaisunsa myöhemmin.
Nöyryyttämisestä tuomittaisiin ankarammin
Lakiehdotuksen mukaan toiseksi uudeksi koventamisperusteeksi lisättäisiin henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tekeminen erityisen nöyryyttävällä tavalla.
Säännös koskisi muun muassa uhrin sanallista ja fyysistä nöyryyttämistä sekä teon kuvaamista.
Lisäksi rangaistaisiin erikseen siitä, jos alle 15-vuotiasta hyödynnetään rikoksen tekemisessä. Tämä on jo nykyään rangaistavaa välillisenä tekemisenä, mutta jatkossa siitä rangaistaisiin ankarammin.
Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen arvioi, että esimerkiksi katujengirikollisuuden kohdalla koventamisperuste korottaisi rangaistuksia noin 25–30 prosenttia.
Hyttisen mukaan lievemmissä väkivaltarikoksissa se tarkoittaisi kestoltaan muutamaa kuukautta pidempiä rangaistuksia, mutta vakavissa rikoksissa kyse voisi olla jopa vuosista.
– Koventamisperusteen suurin teho voi liittyä törkeän pahoinpitelyn rajoilla oleviin tekoihin eli noin puolentoista vuoden tuomioihin. Siihen jos tulee päälle 25–30 prosentin korotus, tuomio menee lähelle kahta vuotta eli saattaa muuttua ehdollisesta ehdottomaksi.
Tuomio voi olla joillekin meriitti
Vaikka halu koventaa rangaistuksia antaa yhteiskunnallisen viestin tekojen paheksuttavuudesta, asiantuntijoiden mukaan tuomioiden koventaminen ei välttämättä ole tehokas tapa nuorisorikollisuuden torjuntaan.
Kriminologi Maria Normann Laurea-ammattikorkeakoulusta sanoo, että rangaistuksilla on suurin vaikutus ihmisiin, joilla on jotain menetettävää.
– Mitä syvemmällä ihminen on yhteiskunnan ulkopuolella esimerkiksi päihteiden käytön, mielenterveysongelmien tai hyvään yhteisöön kuulumattomuuden vuoksi, sitä vähemmän rangaistus tuntuu.
Normann kertoo, että esimerkiksi Ruotsissa rikollisjengit pyrkivät rekrytoimaan erittäin haavoittuvassa asemassa olevia, kuten huostaanotettuja ja laitoksissa eläviä nuoria.
Normann huomauttaa, että joillekin tuomio voi olla jopa eräänlainen meriitti.
– Monet toivovat ensimmäistä rangaistusta. Se liittyy erityisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen: kun saat ensimmäisen tuomiosi, pystyt osoittamaan, että olet luotettava ja osa jengiä.
