Taloyhtiön ja kaupungin parkkiyhtiön välinen kiista autopaikoista Kangasalla on päätymässä oikeuden ratkaistavaksi.
Kiistassa on kyse siitä, mitä asunto-osakeyhtiö Kangasalan Kuohunlähteen pitää maksaa autopaikoista, jotka sille on asemakaavassa osoitettu naapuritontin parkkitalosta.
Parkkiyhtiö Kangasalan Parkki vaatii taloyhtiöltä 74 autopaikasta noin 2,29 miljoonaa euroa. Tämä on noin 31 000 euroa autopaikkaa kohden.
Taloyhtiö pyytää oikeutta vahvistamaan, että yhtiö ei ole Kangasalan Parkille velkaa sen vaatimaa summaa.
Taloyhtiö katsoo, että se ei ole missään vaiheessa sitoutunut osallistumaan parkkitalon kustannuksiin. Yhtiö suostuisi maksamaan vain kohtuullisen korvauksen autopaikkojen käytöstä.
Yhtiö ihmettelee myös sitä, että vaikka se osallistuisi rakennuskustannuksiin, se ei saisi minkäänlaista omistusta autopaikoista tai parkkiyhtiöstä.
Parkkiyhtiö taas vaatii, että oikeus velvoittaa taloyhtiön maksamaan summan. Yhtiön mukaan taloyhtiö on vastuussa autopaikkojen kustannuksista.
Sopua on etsitty tuloksetta
Kangasalan Kuohunlähteen hallituksen puheenjohtaja Jussi Muranen kertoo, että taloyhtiö on yrittänyt hieroa sopua tuloksetta.
– Näkemykset ovat niin erillään toisistaan, että sovun löytyminen on näyttänyt valitettavasti mahdottomalta, Muranen sanoo.
Kangasalan Parkin toimitusjohtaja Toni Ketolainen kertoo, että riidan yksityiskohtia on käsitelty muun muassa tuomioistuinsovittelussa.
– Edellytyksiä sovinnolle yhteisistä pyrkimyksistä huolimatta ei ainakaan toistaiseksi ole löydetty, Ketolainen sanoo.
Asunto-osakeyhtiö Kangasalan Kuohunlähde haastoi Kangasalan Parkin oikeuteen toukokuussa 2022. Kangasalan Parkin vastakanne taas saapui käräjäoikeuteen helmikuussa 2024.
Pirkanmaan käräjäoikeuden valmisteluistunto on 7. toukokuuta. Pääkäsittely on suunnitteilla syksylle.
Eri tulkinta sopimuksen sanamuodosta
Taloyhtiö vetoaa kiistassa kaupungin kanssa tekemäänsä maanvuokrasopimukseen. Sopimuksessa sanotaan, että ”Kangasalan kunta rakentaa tai järjestää muutoin autopaikat omalla kustannuksellaan, mutta autopaikat voivat olla käyttäjälle maksullisia”.
Taloyhtiön mukaan käyttäjiä ovat yksittäiset asukkaat, jotka pysäköivät autoaan parkkitalossa. Yhtiö katsoo, että asukkailta voisi periä pysäköinnistä markkinahintaisen käyttökorvauksen. Se ei saisi sisältää rakentamiskustannuksia.
Parkkiyhtiön mukaan sopimuksessa mainittu käyttäjä on taloyhtiö ja siksi sen pitää maksaa autopaikkojen rakentamisesta.
Talon loppukatselmusta ei ole voitu pitää
Taloyhtiön saama rakennuslupa velvoittaa yhtiön tekemään sopimuksen autopaikkojen sijoittamisesta naapuritontille. Tällaista sopimusta ei kuitenkaan ole tehty, vaikka talo on jo otettu käyttöön.
Sopimuksen puuttumisen vuoksi rakennuksen lopullista loppukatselmusta ei ole vielä voitu pitää.
Lain mukaan kiinteistöä varten asemakaavassa ja rakennusluvassa määrätyt autopaikat pitää järjestää rakentamisen yhteydessä.
Laki sanoo, että kunta voi osoittaa ja luovuttaa kiinteistön käyttöön tarvittavat autopaikat kohtuulliselta etäisyydeltä. Tällaisessa tapauksessa kiinteistönomistajalta voidaan periä korvaus kunnan hyväksymien maksuperusteiden mukaan.
Kaupungeilla erilaisia käytäntöjä
Suomen kaupungeissa on käytössä erilaisia malleja asemakaavan velvoittamien autopaikkojen sijoittamiseksi yleisiin pysäköintilaitoksiin.
Tampereella niin kutsuttuja velvoitepaikkoja on sijoitettu esimerkiksi keskustan alla sijaitsevaan Hämpin pysäköintilaitokseen.
Taloyhtiö maksaa velvoitepaikan sijoittamisesta parkkiluolaan noin 35 000 euroa kaupungin omistamalle Finnparkille. Summa on noin puolet Hämpin yhden autopaikan rakennuskustannuksista.
Taloyhtiö ei kuitenkaan saa P-Hämpin autopaikkaa omistukseensa, ja pysäköinnistä parkkiluolassa pitää maksaa erikseen solmittavan sopimuksen mukaan.
Asemakaavan vaatiman autopaikan ostaminen Finnparkilta on rakennushankkeisiin ryhtyville vapaaehtoista. Ne voivat järjestää autopaikat myös muulla tavoin, kuten rakentamalla ne itse.
Taloyhtiöt maksoivat myös ison osan Tampereen Tammelan uuden stadionin parkkiluolan rakennuskustannuksista, mutta eivät saaneet autopaikkoja omistukseensa ja maksavat mahdollisesta käytöstä erikseen.
Yle uutisoi aiemmin tällä viikolla, kuinka myös Tampereen kaupunki maksoi huomattavan osan parkkiluolasta, koska se omistaa stadionin.
Rakennusyhtiö YIT:n rakentaman parkkiluolan omistus meni kuitenkin kokonaan yksityiselle sijoitusrahastolle Terrieri Kiinteistöille. Luolaa operoi Aimo Park.
Helsingissä taloyhtiöt omistavat parkkitaloja
Esimerkiksi Helsingissä on käytössä myös toisenlaisia malleja. Siellä taloyhtiöt muun muassa omistavat Helsingin kaupungin rakennuttamia alueellisia pysäköintilaitoksia.
Kaupunki toimii rakennuttajana, jotta parkkitalon rakentaminen saadaan käyntiin ennen kuin asuinalue on kokonaan valmistunut. Myöhemmin laitosten hallinta siirtyy kokonaan ne omistaville taloyhtiölle, kun alue ja pysäköintilaitos ovat rakentuneet.
Helsingissä yksi osake uudessa alueellisessa pysäköintilaitoksessa voi maksaa taloyhtiölle jonkin verran alle tai yli 35 000 euroa.
Kustannukset voivat nousta tätä korkeammiksi muun muassa maanalaisen rakentamisen tai tavallista kalliimman arkkitehtuurin vuoksi.
