Jotta oravat selviytyvät kaupunkioloissa, niiden on osattava tehdä päätöksiä, käyttää muistiaan ja mukauttaa käyttäytymistään. Kaupunkisuunnittelu voi olla avuksi.
Ihmisten läsnäolo hankaloittaa oravien pärjäämistä kaupunkipuistoissa.
Tämä selvisi Oulun ja Chesterin yliopistojen tutkimuksesta, jossa oululaispuistoissa asustaville oraville tehtiin älykkyystesti pulmapurkeilla.
Tulokset osoittavat, että cityorava selviytyy ruoan hankkimiseen liittyvistä ongelmanratkaisutehtävistä sitä heikommin, mitä enemmän ihmisiä on ympärillä. Lähellä sijaitseva leikkipuisto sai oravien pasmat erityisen pahasti sekaisin.
Myös koirien läsnäolon oravat kokevat isona uhkana. Vaikutus oli yllättävä: jos orava ylipäätään onnistui selvittämään ongelman, se tapahtui huomattavasti nopeammin, jos koira oli lähistöllä. Hätäily kuitenkin yleensä johti heikompiin tuloksiin.
Ongelmienratkaisu ei ole pelkästään merkki oravan älykkyydestä, vaan se on sille myös tärkeä selviytymiskeino, huomauttaa tutkimuksessa mukana ollut dosentti Olli Loukola Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksiköstä. Oraville se voi tarkoittaa puistossa menestymistä tai kamppailua ruoan löytämiseksi.
Oravista on tullut yhä yleisemmin kaupunkieläjiä. Kun vanhat metsät sekä niiden tarjoamat ruoka- ja suojapaikat ovat vähentyneet, oravat ovat siirtyneet paremmille apajille muun muassa puistoihin ja kotipihoihin.
Haasteiden ratkaiseminen ihmisten lähellä vaatii muistin käyttämistä, päätösten tekemistä ja käyttäytymisen mukauttamista, Loukola toteaa.
Oravakin osaa vedellä oikeita vipuja
Tutkimuksessa pulmien ratkaisu pakotti oravat vaistonvaraisesta ruokailusta ongelmanratkaisuun.
Tutkijat veivät läpinäkyviä muovilaatikoita Oulussa 15 puistoon. Ne oli täytetty pähkinöillä. Oravien piti vedellä ja työnnellä pulmapurkkien erilaisia vipuja saadakseen pähkinät.
Oravat tunnistettiin videolta, ja 64 oravan onnistumista mitattiin paikkakohtaisesti, yksilötasolla sekä onnistumisen viiveenä.
– Laatikko sisälsi useita kymmeniä pähkinöitä, joten oravalla oli monia mahdollisuuksia ratkaista tehtävä. Jos orava kykeni tiputtamaan alas useamman pähkinän, se oli onnistunut ratkaisu, dosentti Olli Loukola selvittää.
Kaikki oravat eivät läpäisseet älykkyystestiä. Osa veteli vääriä tai tyhjiä vipuja ja jäi ilman herkkupalaa.
– Kun orava näkee pähkinät laatikon sisällä, sen pitää ymmärtää, että pähkinät eivät tule sieltä vain tuijottamalla, vaan jotain pitää tehdä, Loukola sanoo.
Hänen mukaansa oravat ovat yleensä varsin näppäriä ratkaisemaan fysiikkaa vaativia tehtäviä. Se on nähty lintulaudoilla, joissa orava taipuu usein akrobaattisiin kykyihin vaikkapa auringonkukansiemeniä saadakseen.
Viherkäytäviä puistoalueille
Oravien ongelmanratkaisua selvittänyt tutkimus auttaa lisäämään tietoisuutta siitä, miten arjen pienet valinnat vaikuttavat eläimiin, dosentti Olli Loukola sanoo. Aiemmin ei ole juurikaan tiedetty, kuinka ihmisten läsnäolo vaikuttaa siihen, miten urbaanit villieläimet pystyvät hankkimaan ravintoa, suojautumaan pedoilta ja löytämään pesäpaikkoja.
Tutkimusten tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa kaupunkisuunnittelussa.
Loukolan mukaan esimerkiksi puistoalueita on mahdollista suunnitella ottaen villieläimet paremmin huomioon.
– Sinne voidaan tehdä vaikkapa viherkäytäviä, jotka antavat oraville ja muillekin villieläimille vapauden liikkua paikasta toiseen.
