Tanja Heikkilää peloteltiin lapsuudessa 80-luvulla vintin komerossa majailevalla ”kaurahatulla”. Pelottelu ei varsinaisesti toiminut, vaan kaurahattu sai lapsilta kielletyn komeron vaikuttamaan entistäkin jännittävämmältä.
Lapsien pelottelulla on pitkät perinteet.
Yle kysyi ihmisiltä, millä tavoin heitä on lapsuudessa peloteltu. Vastauksia tuli yli 400. Ne paljastavat, että eri vuosikymmenten lapsia on peloteltu hyvin eri tavoin, mutta jotkin pelot ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Yksi niistä on näkki.
Veteen ei saa mennä, tai näkki nappaa. Näkki vie jos menee yksin kaivolle. Näkki vie jos kurkottaa sillan reunan yli. Näkki voi niellä, jos menee rantaan yksin.
Mannerheimin lastensuojeluliiton vanhemmuuden tuen asiantuntija Anna Puusniekka kertoo, että lasten pelottelu on vähentynyt, sillä lasten kasvatuksesta tiedetään nykyään enemmän.
– Vanhemmat ymmärtävät, minkälainen toiminta tukee hyvää kehitystä. Luulen tämän vaikuttaneen paljon siihen, että pelolla kasvattaminen ja pelottelu on vähäisempää.
Moni vastaaja kertoi, kuinka heitä on lapsuudessa peloteltu sillä, että vieraat ihmiset nappaavat tottelemattomia lapsia mukaansa.
Joudut kasvatuslaitokseen tai saat piiskaa, jos et tottele. Niska menee mustaksi, jos juo liikaa kahvia. Jos kurkkii ulkohuussin alta, tulee näärännäppy silmään.
Marjo Balogun, syntynyt 60-luvulla
Mikroaaltouuniin ei saanut tuijottaa, eikä televisiota katsoa liian läheltä tai näkö huononee. Meillä peloteltiin myös Jörö-Jukalla – jos ei suostu hiusten tai kynsien leikkaamiseen, niin voi käydä kuin tälle Jukalle.
Emmi Vähäkangas, syntynyt 90-luvulla
Aiemmin peloteltiin enemmän keksityillä hahmoilla
Etenkin 60- ja 70-luvulla syntyneiden vastauksissa toistui varoittelu ulkohuussin reikään kurkkaamisesta. Kurkkaajalle voi kasvaa syylä nenään tai näärännäppy silmään. Joitakin uhattiin jopa sokeutumisella.
Erikoista pelottelua liittyi myös hämähäkkien tappamiseen. Jos tappaa hämähäkin, niin joku läheinen kuolee. Usein vieläpä joku perheenjäsenistä: oma äiti tai isä.
Pelottelun tehostamiseksi saatettiin keksiä myös jokin kuvitteellinen hahmo. Vastauksissa mainittiin esimerkiksi nämä:
Turkki-ukko, paska-ukko, sumpsa-ukko, vintillä asuva ruikkurääkkä, vesirotta, nätti-Jussi, tura-ukko, kaivoukko, kaivomörkö, riihipeikko, järvipeikko, mettäpöpi, kinkanokka, hittara ja jokisonni.
Monesta nimityksestä voikin päätellä, miltä sen on tarkoitus pelotella tai suojella.
Mummo sanoi aina, että Rölli tulee pesemään jalkoja meidän vessaan jos en ole kunnolla. Pelkäsin Rölliä mielipuolisesti.
Iita Mykkänen, syntynyt 80-luvulla
Rovaniemeläislähtöiset Paakin siskokset muistavat elävästi, kuinka mummolan vintille ei voinut lapsuudessa mennä, sillä siellä asui vinttirotta. Lapsen mielessä olento näytti paljon tavallista rottaa pelottavammalta.
Vanhemman siskon Vanamo Paakin, 32, mielessä oliolla oli jopa vaatteet ja inhimillisiä piirteitä lastenohjelman kuvitteellisen Hilarius Hiiren tapaan.
Nuoremman siskon, Carita Paakin, 30, mielessä vinttirotalla oli isot silmät ja se oli kooltaan ainakin neljä kertaa tavallisen rotan kokoinen.
Otuksen avulla lapset yritettiin pitää pois huonorakenteiselta, rojua täynnä olevalta vintiltä. Heidänkään kohdalla pelote ei aina toiminut, vaan jopa lisäsi mielenkiintoa.
– Joskus oli vain pakko päästä kurkistamaan vintille, muistelee Carita Paakki.
Jos katsoo tv:tä liian läheltä, saa silmätulehduksen. Jos alakoulussa jätti luvatta menemättä kouluun, tulisivat poliisit noutamaan oppivelvollisuuden nimissä. Alakouluikäisenä peloteltiin paljon ”namusedistä” ja erityisesti tummista pakettiautoista, jotka sieppasivat lapsia mukaansa.
Pyry Kämppi, syntynyt 2000-luvulla
Myös saunassa piereskelystä on varoiteltu vastauksissa monin tavoin. Pierijä saattoi suututtaa saunatontun tai pahimmillaan aiheuttaa maailmanlopun.
Saunassa ei saa piereskellä, muutoin tulee rupia persiiseen.
Jarmo Luukkonen, syntynyt 60-luvulla
Suurin osa vastaajista kertoo, ettei pelottele omia tai tuttavien lapsia. Syinä mainitaan esimerkiksi, ettei omia pelkoja haluta siirtää eteenpäin, eikä pelottelua pidetä hyvänä kasvatusmenetelmänä.
Vaikka harva vastaajista hyväksyy pelottelun, löytyy monelta silti ymmärrystä vanhempia sukupolvia kohtaan. Moni kirjoittaa kuinka ”se oli sitä aikaa”, tai kuinka ymmärtää, ettei vanhemmilla ollut aikaa vahtia isoa lapsikatrasta jatkuvasti ja siksi pelottelu oli tehokasta.
Liiallinen pelottelu voi tehdä paljon vahinkoa
Alun perin pelolla on ollut tärkeä rooli ihmisen selviytymisessä, mutta sillä on paikkansa nykyäänkin.
– Pelko on luonnollinen osa ihmisen elämää, eikä siitä ole tarkoitus päästä kokonaan eroon. Ei kuitenkaan ole myöskään tarkoitus elää sellaisessa pelossa, joka rajoittaisi olemista, kertoo vanhemmuuden tuen asiantuntija Puusniekka.
Vaikka usein pelottelun taustalla on halu suojella, voidaan sillä myös aiheuttaa vahinkoa. Osa vastanneista kertoo pelkäävänsä vielä aikuisenakin vettä, kaivoja tai pimeää lapsuudessa maalailtujen kauhukuvien vuoksi.
– Voimakas pelko voi estää arjessa toimimista tai oppimista koulussa. Lapsen energia menee selviytymiseen. Jos pelon tunne on päällä koko ajan ja lapsi on ikään kuin hälytystilassa, seuraukset voivat olla ikävät, kuvailee Puusniekka.
Minulle ja kaksoisveljelleni sanottiin, ettei maitolaiturille saa mennä leikkimään, tai maitoautonkuljettaja ottaa meidät kyytiin ja tekee meistä maitoa.
Reijo Kontio, syntynyt 60-luvulla
Tanja Heikkilä ei ole pelotellut kaurahatulla omia lapsiaan, eikä pidä pelottelua muutenkaan hyvänä keinona kasvatuksessa.
– Ehkä mekin lapsena olisi saatettu ymmärtää, kun meille olisi selitetty mitä kaikkea vaarallista siellä vinttikomerossa on. Ei välttämättä olisi tarvinnut keksiä siihen mitään kuvitteellista pelotetta, sanoo Heikkilä.
Puusniekasta vanhempien täytyy pohtia, mistä asioista on hyvä varoitella ja miten opettaa lasta toimimaan vaikeissa tilanteissa.
– Joskus esimerkiksi avun hakeminen saattaa estyä, jos lapsi pelkää seuraamuksia.
Puusniekka lisää, että lapsen itseluottamuksen ja tunnetaitojen kehityksen kannalta on hyvä, että lapsi saa vähitellen pärjäämisen kokemuksia todellisissa ja pelottavissakin tilanteissa. Niihin lapsi tarvitsee aikuisen tukea.
Mitä sinä ajattelet lasten pelottelusta? Voit osallistua keskusteluun Yle-tunnuksella sunnuntaihin 11. elokuuta kello 17 asti.
