Tilanne eskaloituu nopeasti.
Annabella Kauppinen, 9, lataa pehmopallokanuunaan kaksi palloa ja ampuu ne toisella puolella salia olevan Sarai Hyypiää, myös 9, suuntaan. Ei ihan osu.
– Melkein! Kauppinen huutaa.
Kaverukset ovat tulleet äitiensä kanssa Helsingin Hakaniemen torin alla sijaitsevaan sisäleikkipuisto Leikkiluolaan. Kauppinen sanoo joutuneensa ”repimään” äidin mukaan, Hyypiä sanoo äitinsä sanoneen vain ”joo”.
– Äiti tykkää olla täällä meidän kanssa, koska se tykkää nähdä meidät iloisina, Hyypiä sanoo.
Hoplop on pulassa – jatko hämärän peitossa
Leikkimiseen ja liikuntaan tarkoitetut sisäpuistot ovat suosittuja, mutta osa on pulassa kireän taloustilanteen vuoksi.
Hoplop- ja Leo’s Leikkimaa -sisäleikkipuistoja Suomessa pyörittävä Leos Hoplop kertoi torstaina hakeutuvansa yrityssaneeraukseen. Yhtiöllä on Suomessa 22 leikkipuistoa, eli se on alan ylivoimainen ykkönen.
Yle lähetti torstaina haastattelupyynnön ruotsalaisen emoyhtiö Leo’s Leklandin toimitusjohtajalle Joakim Gunlerille. Perjantaina yhtiö ilmoitti, että puhelinhaastattelu ei onnistuisi, mutta vastauksia luvattiin sähköpostilla.
Niitä ei sunnuntai-iltapäivään mennessä ollut kuulunut. Ylen kysymykset koskivat sitä, mitä yrityssaneeraus merkitsee Suomessa sijaitseville sisäleikkipuistoille.
Yrityssaneeraustiedotteen mukaan leikkipuistot jatkavat normaalisti toimintaansa, mutta tiedotteessa viitataan myös mahdollisiin muutoksiin. Käytännön kysymys on, joutuuko emoyhtiö karsimaan puistoja.
Suomalainen vähemmistöomistaja, sijoitusyhtiö Capman ei sekään kommentoi tilannetta. Capmanilta kerrotaan, että tiedotusvastuun on sovittu olevan Ruotsissa.
Toistaiseksi puistot jatkavat toimintaansa normaalisti, ja jo ostetut passit ja liput pysyvät voimassa.
Soittokierros: ”Ei tämä bisnes kannattaisi Helsingin seudulla”
Harkitulla toiminnalla pää pysyy pinnalla, sanovat muut alan suomalaistoimijat.
Hakaniemen Leikkiluolaa pyörittävän Arena Center -yhtiön toimitusjohtajan Petteri Bergmanin mukaan kannattavuus on tasapainoilua.
– Ei tämä mikään kultakaivos ole, mutta meillä kannattavaa. Mitä paremmalla paikalla sijaitset niin vuokra on sen mukainen. Tällaisten asioiden kanssa tasapainoilu on yksi keskeinen asia.
Soittokierros Kouvolaan ja Turkuun vahvistaa ajatuksen.
– Ihmiset kuluttavat nyt käsijarru päällä. Taloustilanne heijastuu kaikkeen sellaiseen, mikä ei ole pakollista, sanoo Kouvolassa sijaitsevan Tykkimäki-huvipuiston toimialajohtaja Mikko Virtanen.
Tykkimäen Actionpark-sisäpuiston vuosi on Virtasen mukaan mennyt ”ihan hyvin”.
– Olemme Kymenlaakson ainoa sisähuvipuisto, eikä meillä ole ollut sen suurempaa haastetta.
Turkulaisen sisäleikkipuisto Huvimaan toimitusjohtaja Matti Kotka sanoo, että yleisestä taloustilanteesta huolimatta puisto tekee ennätysvuotta.
– Tilanne on hyvä. Mutta ei tämä bisnes kannattaisi Helsingin suunnalla, jossa vuokrakulut ovat isommat.
Puistojen konseptit ovat erilaisia, mikä auttaa selviämään. Huvimaa on varattavissa vain yksityistilaisuuksiin, kuten syntymäpäiväjuhliin.
– Minulla ei ole haluja lähteä laajentamaan. Yhden pk-yrittäjän hallussa tämä toimii, ja toiminnan saa pienillä liikkeillä pidettyä kannattavana, hän jatkaa.
Tulot tulevat pienistä puroista, ja syntymäpäiväjuhlien pitäminen on monelle merkittävä tulonlähde. Muut kuin pienten lasten paikat saattavat ottaa myös työpaikkaseurueita tai polttariporukoita.
Superparkista tuli vientihitti
Yksi kummajainenkin mahtuu joukkoon: Superpark.
Se laajenee voimakkaasti ulkomaille franchising- eli lisenssiperiaatteella, ja suomalaisten vientilasien läpi katsottuna kohteet ovat eksoottisia.
Neljästoista Suomen rajojen ulkopuolella toimiva Superpark avattiin juuri Saudi-Arabian pääkaupunkiin Riadiin. Muut ovat muun muassa Singaporessa, Filippiineillä ja Kuwaitissa.
– Ihan vastaavia konsepteja ei ole tullut vastaan maailmalla, sanoo Superparkin toimitusjohtaja Juha Tanskanen.
– Meillä on aika kova pipeline [putki] tulevalle vuodelle. Näyttää, että Aasiassa mennään kovaa vauhtia, ja muun muassa Japaniin on sopimukset. Tutkimme myös muita markkinoita.
Menestykselle on hänen mukaansa useita tekijöitä: samat lasten ja nuorten liikkumisen vähenemisen ongelmat kuin Suomessa, kuumat sääolosuhteet ja puute perheiden yhteisistä harrastepaikoista.
– Lisäksi ostoskeskukset ovat Aasiassa ja Lähi-idässä ikään kuin ihmisten lisäolohuoneita, ja niihin tarvitaan uutta viihdettä jotta kaikki eivät siirry nettikauppaan. Siitä kaikesta tulee hyvä yhtälö, jossa monet tarpeet yhtyvät, Tanskanen sanoo.
Myöskään Superpark ei ole selvinnyt ilman vaikeuksia. Korona-aikana se ajautui yrityssaneeraukseen, mutta sen jälkeen yhtiön talous on parantunut vuosi vuodelta.
Sisäpuistojen hinnat puhuttavat vanhempia
Sisäleikkipuistojen hinnat ovat puhuttaneet kuluvana kesänä.
Esimerkiksi Hoplopin kesäkuinen päätös periä kaikilta aikuisilta 2,90 euron pääsymaksu on puhuttanut, kertovat Leikkiluolaan lastensa perässä tulleet vanhemmat.
– Minusta on ihan reilua, että ei tarvitse maksaa. Aikuinen on kuitenkin vahtimassa lapsen toimintaa, ja siinä sivussa tulee helposti ostettua kahvia, mehua ja pullaa, Laura Kauppinen sanoo.
Leikkiluolaan aikuinen pääsee ilmaiseksi. Lapsi maksaa iästä ja päivästä riippuen 8–15 euroa, mikä on melko keskimääräinen hinta. Kauppinen pitää tätä sopivana, mutta Hoplopin useimpina päivinä perimä runsas 20 euroa tuntuu hänestä tyyriiltä.
Vieressä nelivuotias Ronja Orma hyppii trampoliinilla. Äiti Kadi Veske sanoo, että Hoplopin aikuismaksu on puhuttanut heilläkin.
– Ronja sai lahjaksi Hoplopin lahjakortin, mutta puoliso melkein järkyttyi kun aikuisesta piti maksaa vielä ylimääräistä päälle.
Useimmat leikkipuistot eivät peri aikuisilta maksua, mutta täysin tavatonta se ei ole. Myös Actionparkissa aikuisen pitää maksaa, ja Superpark ottaa maksun jos aikuinen osallistuu toimintaan.
Pienemmissä sisäpuistoissa 10–15 euron pääsymaksu on tyypillinen. Hoplop, Superpark ja Duudsonit Activity Park ovat kalliimpia, 20 euron molemmin puolin.
