Myös suurituloiset jättävät konsertteja väliin kalliiden lippujen takia. Hintakatto on kenties saavutettu, arvioi tutkija.
Musiikkitapahtumien korkea hinta on ollut yli puolelle suomalaisista tärkein syy olla ostamatta lippuja tapahtumiin, käy ilmi Teoston ja Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n Musiikinkuuntelu Suomessa 2024 -tutkimuksesta.
Yli tuhat 13–75-vuotiasta suomalaista vastasi Norstatin kuluttajapaneelissa elokuussa tehtyyn tutkimukseen.
Kotimaisissa musiikkitapahtumissa kävi tänä vuonna kutakuinkin saman verran ihmisiä kuin vuosina 2018 ja 2023. Tutkimuksen mukaan kuitenkin 56 prosenttia suomalaisista jätti keikka-, konsertti- tai musiikkifestivaalilipun ostamatta tänä vuonna korkean hinnan vuoksi. Reilulla kolmanneksella huomattava syy lipun ostamatta jättämiseen olivat tapahtuman kulut matkoineen, ruokineen ja juomineen.
– On mahdollista, että katto tapahtumalippujen hinnoissa on nyt järjestämisen kannattavuuden näkökulmasta saavutettu. Festivaalit ja tapahtumanjärjestäjät ovat yleisesti nousseiden kustannusten kanssa tiukoilla, johtava tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista toteaa tiedotteessa.
Lipun jättivät ostamatta etenkin 16–35-vuotiaat, joilla rahat eivät riittäneet niin monelle keikalle kuin he olisivat halunneet. Myös 36–45-vuotiaissa oli paljon heitä, jotka eivät osallistuneet musiikkitapahtumiin kalliiden lippujen takia.
Suurituloisimmat jättivät liki yhtä lailla musiikkitapahtumia väliin korkeiden hintojen takia.
– Huomattava osa kesän musiikkitapahtumista myytiin ainakin lähes loppuun näilläkin hinnoilla, mutta uutisoinnin mukaan jotkut festivaalit tekivät rankkaa tappiota ja jäivät yleisömäärätavoitteistaan. Jos lippuja jäi isosti myymättä, hintojen porrastus ja matalampien lipunhintojen tarjoaminen olisi voinut parantaa kysyntää, Tervonen arvioi.
Suomalainen käyttää konserttilippuihin, striimaukseen ja äänitteisiin keskiarvoisesti noin 150 euroa vuodessa.
Kotitalouksien kulutusmenotutkimuksen mukaan suomalaiset kuluttivat kaikkiin kulttuuritapahtumiin keskimäärin 150 euroa, suoratoistopalveluihin 150 euroa, kaunokirjallisuuteen 60 euroa ja tietokoneisiin, puhelimiin, televisio- ja äänentoistolaitteisiin noin 400 euroa vuodessa henkilöä kohti, käy ilmi Tilastokeskuksen vuoden 2022 tiedoista.
