Kela-korvauksia kohdennetaan jatkossa sellaisiin palveluihin, joita saa heikommin julkisesta terveydenhuollosta.
Kela-korvauksia muutetaan.
Ensi vuoden alusta alkaen esimerkiksi hedelmöityshoidoista saa Kela-korvausta niin, että korvaus kattaa noin 40 prosenttia hedelmöityshoitojen kustannuksista. Aiemmin määrä on ollut reilu 12 prosenttia.
– Tarkoituksena on auttaa tahattomasta lapsettomuudesta kärsiviä ja parantaa hedelmöityshoitojen saatavuutta, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) aloitti uudistusten esittelyn.
Hedelmöityshoidoista ei ole saanut Kela-korvausta vuoden 2023 alusta alkaen.
Myös muiden terveydenhoitopalveluiden Kela-korvauksia muutetaan. Korvauksia tarkennetaan niin, että ne kohdentuisivat erityisesti sellaisiin palveluihin, joita saa heikommin julkiselta terveydenhuollolta.
Sellaisia ovat esimerkiksi silmälääkärit, gynekologit, fysioterapia, hammashoito ja mielenterveyspalvelut.
Esimerkiksi fysioterapia ei aiemmin ole ollut sellainen palvelu, josta pystyi hakemaan Kela-korvauksia. Uudistuksen jälkeen Kela-korvauksen saa enintään neljästä fysioterapiakäynnistä vuodessa, vaikka niihin ei olisi ollut lääkärin lähetettä. Kertakorvaus on noin 15 euroa.
Silmätautien erikoislääkärillä tai gynekologilla käynnistä korvaus olisi uudistuksen mukaan jatkossa 60–70 euroa.
Kela-korvausten korotuksilla halutaan myös ennaltaehkäistä sairauksia. Kun ihmiset käyttäisivät myös yksityisen terveydenhuollon palveluita Kela-korvausten avulla, kynnys hakeutua terveydenhoitoon madaltuisi.
Uudistuneet Kela-korvaukset on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden huhtikuun alusta alkaen.
Sen lisäksi, että hallitus uudistaa Kela-korvauksia, hallitus valmistelee myös omalääkärimallikokeilua. Sen tarkoitus on vahvistaa hoidon jatkuvuutta ja myöhemmin myös parantaa hoitoon pääsyä.
Yli 65-vuotiaille valinnanvapausmalli
Hallituksen Kela-korvausuudistus osuu isoiten jo suurimmalta osalta eläkkeellä oleviin suomalaisiin, eli yli 65-vuotiaisiin.
Heille hallitus ja Kela valmistelevat valtakunnallista valinnanvapauskokeilua. Se tarkoittaa sitä, että yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle puolelle lääkäriin saman suuruisella omavastuulla, mikä on ollut julkisen terveydenhuollon asiakasmaksu.
Ensi vuonna omavastuu on noin 28 euroa.
– Kyse on eräänlaisesta palvelusetelistä, johon kaikki yli 65-vuotiaat ovat oikeutettuja ympäri Suomen, Grahn-Laasonen sanoi.
Myöhemmin määritellään, missä määrin valinnanvapauskokeilu koskee erikoislääkärikäyntejä tai laboratoriotutkimuksia.
Yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilun on tarkoitus tulla voimaan syyskuun alussa vuonna 2025.
Miten Kela-korvauksia on muutettu aiemmin?
Hallitus uudisti Kela-korvausmalliaan heti alkutaipaleellaan. Kela-korvauksia korotettiin kahdeksasta eurosta 30 euroon. Uudistuksella koetettiin ohjata ihmisiä julkisen terveydenhuollon jonoista käyttämään yksityisen palveluita, jotta jonot julkiselle lyhenisivät.
Niin ei kuitenkaan käynyt. Asiantuntijat arvioivat syyskuun alussa, että yksityislääkäreitä todennäköisimmin käyttävä joukko on korotuksesta huolimatta luultavasti rajallinen, ja omavastuuosuus on Kela-korvauksen jälkeenkin huomattava etenkin pienituloisille henkilöille.
Kela-korvaukset ovat olleet osa suomalaista terveydenhuoltoa pitkään, Grahn-Laasonen pohjusti.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) esitteli Kela-korvausten uudistuksia infossa keskiviikkona.
Uutinen päivittyy.
